Puheenjohtajan palsta
Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät toteudu opinto-ohjauksessa - ei oppilaan eikä opinto-ohjaajan kannalta
Kirjoitettu: 19.01.2012Suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita ovat olleet oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Taloudellisesti vaikeina aikoinakin on pyritty takaamaan kansalaisten yhdenvertaiset oikeudet peruspalveluihin ja hyvään elämään. Myös koulutusjärjestelmän perustana ovat olleet oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.
Kaikilla oppilailla on oltava samanlaiset mahdollisuudet oppia ja päästä
eteenpäin. Asuinpaikasta ja taustasta riippumatta kaikille on taattava
samanlaiset opetus- ja ohjauspalvelut. Puhutaan jopa tavoitteiden
tasa-arvosta.
Laissa säädettyjen tavoitteiden ja todellisuuden välillä on jo kuitenkin suuria repeämiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla ovat alueelliset ja sosiaaliset erot näkyneet jo pitempään ja räikeämmin. Opetustoimessa on myös havaittavissa eriarvoistumista - opinto-ohjauksen osalta prosessi on jo jatkunut pitempään.
Erityisesti opetusryhmien koko ja pätevät opettajat ovat olleet tasa-arvon toteutumisen arvioinnin mittareina. Joka syksy ovat opetusryhmien koot ja pätevien opettajien määrät syynissä koulujen alkaessa. Ohjattavien määriä eivät kunnat julkaise. Opetusministeriö on osoittanut koulutuksen järjestäjille korvamerkittyä rahaa opetusryhmien pienentämiseen.
Ohjattavien määrät vaihtelevat edelleen suuresti alueittain ja kouluittain. Tämä on todettu jo monissa selvityksissä - myöskin muissa kuin opinto-ohjaajien tekemissä. Silti ohjattavien määrien pienentämiseen em. määrärahoja ei voi käyttää.
Päteviä opinto-ohjaajia on noin 80% koko ammattikunnasta. Eräät koulutuksen järjestäjät ovat esittäneet alimitoitettujen ohjauksen resurssien syyksi vaikeutta saada päteviä opinto-ohjaajia virkoihin. Opinto-ohjaajakoulutukseen on kuitenkin ollut hakijoita ja koulutettavia. Mutta monet valmistuneet eivät ole hakeutuneet opinto-ohjaajan töihin.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa on aloituspaikkoja lisätty. Tavoitteena on myös täyttää se tarve, joka syntyy, kun opinto-ohjaajien suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Nähtäväksi jää miten mitoitus riittää.
Erityisesti ammatillisella puolella ovat opinto-ohjaajat hakeutuneet muualle huonon opo-sopimuksen vuoksi; huono palkkaus ja työolot sekä työajan seuranta ovat saaneet väen lähtemään.
Opinto-ohjauksen resurssien puutetta on pyritty monissa kunnissa selittämään määrärahojen pienuudella. Miksi kuitenkin suurimmalla osalla kunnista on varaa järjestää opinto-ohjaus säädösten mukaisesti vaikka ne eivät saa siihen mitään lisärahaa. Kysymys on selvästi asenteista ja tietämättömyydestä.
Eräät koulutuksen järjestäjät - ja jopa opinto-ohjaajat - selittävät pois
resurssiongelmaa sillä, että kaikki opettajatkin ohjaavat oppijoita työssään. Opettajat eivät kuitenkaan tee opinto-ohjaajan työtä. Ajatus on yhtä epäviisas kuin se, että esim. matematiikan opetuksen väärinkäytökset ja resurssien puute selitettäisiin sillä, että kyllähän muissakin oppiaineissa esim. käsitöissä tai kotitaloudessa käytetään matematiikkaa.
Opinto-ohjaajien palkkausjärjestelmän kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa työn monipuolisuus, monimuotoisuus, vaihtelevuus sekä liikkuvuus. Vuosityöaika toimii kohtalaisen hyvin perusasteella mutta lukioissa se on otettu käyttöön vain muutamassa kymmenessä koulussa. Ammatillisen koulutuksen kokonaistyöaika on osoittautunut huonommaksi ratkaisuksi.
Palkkauksessa voi olla todella suuria eroja. Opinto-ohjaaja voi saada
huonompaa palkkaa kuin kollegansa, jolla on yksi kouluaste ja 200 ohjattavaa, vaikka hänellä olisi puolet enemmän ohjattavia tai hän toimisi kahdella eri kouluasteella. Työaika voidaan määritellä hyvinkin mielivaltaisesti. Sukupuolten väliset palkkaerot samasta työstä voivat olla jopa 500 euroa kuussa.
On käsittämätöntä, että opinto-ohjauksen toimeenpanossa ja seurannassa on näin pahasti epäonnistuttu. Korjauksia ei ole tehty, vaikka selvitykset osoittavat, että kymmenet tuhannet oppilaat ovat jääneet ilman riittävää ja pätevää ohjausta. Ja tuhannet jäävät koko ajan.
Samanaikaisesti puhutaan kuitenkin opinto-ohjauksen tärkeydestä ja ollaan huolissaan nuorten koulutukseen hakeutumisesta, opintojen keskeyttämisestä ja opintojen venymisestä. Peruskoulun päättävistä jopa 5000 nuorta ei hae koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen aloittaneista vain noin 2/3 suorittaa opinnot loppuun.
Nuorisotyöttömyys on koko ohjausjärjestelmän haaste - tällä hetkellä meillä on yhtä ikäluokkaa vastaava määrä nuoria työttömänä. Lähes puolet ei ole edes työministeriön rekistereissä hakijoina. Suurella osalla ei ole edes peruskoulun jälkeistä koulutusta. Näitä ongelmia ei irrallisilla projekteilla saada kuntoon.
Itä-Suomen yliopiston selvityksen mukaan opinto-ohjaajat ovat opettajakunnan innostuneimpia ja työhönsä sitoutuneimpia ammattilaisia. Päättäjien ja hallinnon tulee käyttää tätä osaamista ja tahtoa tehdä työtä nuorten hyväksi.
Tarvitsemme perusremontin; ohjauksen resurssit kuntoon, pätevät
opinto-ohjaajat kaikkiin oppilaitoksiin, ohjattavien määrille rajat, työaika- ja palkkausasiat kuntoon.
SOPO ry juhlii tänä vuonna merkkipäiväänsä Hämeenlinnan Opo-päivillä. Päiville mahtuu osallistumaan lähes 700 ohjauksen ammattilaista. Suomen opinto-ohjaajat ry:ssä on yli 1100 jäsentä. Tämä on vaikuttava näyttö siitä, että me olemme valmiit kehittämään työtämme.
Kari Hernetkoski