Euroguidance Suomi -tiimissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella asiantuntija-artikkeleita ohjauksesta.

”Julkaisemme Euroguidance Suomi -tiimissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella asiantuntija-artikkeleita ohjauksesta. Tarkoituksena tehdä ohjauksen nykytilaa tunnetuksi, myös kansainvälisesti. Artikkelit julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja niitä saa mielellään jakaa!”

 

Ensimmäinen juttu on Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmen teksti aikuislukion ohjauksesta. Tekstit julkaistaan täällä:

 

https://ec.europa.eu/epale/fi/blog/series-articles-makes-finnish-guidance-internationally-known

 

 

Oppivelvollisuuden pidennys – uhka vai mahdollisuus

Suomen opinto-ohjaajat ry 17.5.2019

Huomispäivän tulevaisuutta tehdään tänään. Koulutus on muutosvoima, joka mahdollistaa vakaan ja valoisan tulevaisuuden sekä sillä on mahdollista ratkaista globaaleja ongelmia. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla tuemme kasvua yksilöiksi ja yhteisön jäseniksi, ehkäisemme syrjäytymistä, annamme valmiuksia työelämään ja oman urapolun rakentamiseen.

Vaikka lähes kaikki nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle, joka kuudes keskeyttää opiskelun ja päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa. Tilastokeskuksen mukaan perusasteen varassa olevien työllisyysaste on noin 43 %, kun ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen saaneilla se on 86 %. Opiskelijat siirtyvät työelämään Suomessa muihin maihin verrattuna keskimääräistä vanhempina. Neljännes uusista ylioppilaista ei hae samana vuonna jatko-opintoihin ja 20 – 40-vuotiaista jopa neljännes keskeyttää ammatilliset opintonsa. Ikäluokasta 15 % ei suorita toisen asteen tutkintoa ollenkaan. Usein taustalla ovat heikot peruskoulussa saavutetut taidot, oppimisvaikeudet, väärä alavalinta sekä taloudelliset, sosiaaliset, päihteisiin tai terveyteen liittyvät syyt.

Peruskoulu ja toinen aste antavat hyvän pohjan korkeakouluopintoihin ja työelämään. Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat Suomen tulevaisuuden valttikortteja. Viime vuosina Suomen koulutustaso on kääntynyt laskuun. Laadukas koulutusjärjestelmä tarvitsee vakaan rahoituksen. Eduskunnan tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että jokaisella nuorella mahdollisuus toisen asteen koulutukseen. OAJ:n oppivelvollisuusmalli –ehdotukset tiivistetysti: 1) esiopetus kaksivuotinen, 2) esi- ja alkuopetuksesta joustava kokonaisuus, 3) lisätään arviointityökaluja ja -kriteereitä 4) monta reittiä opintojen suorittamiseen 5) muutetaan ikärajoja ja 6) ulotetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle.

Suomen opinto-ohjaajat ry nostaa esille oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyviä uhkia tai mahdollisuuksia opinto-ohjauksen näkökulmasta:

1. Varmistetaan riittävän opinto-ohjauksen saaminen kaikissa vaiheissa

Varmistetaan, että kaikki nuoret löytävät perusopetuksen jälkeen itselleen sopivan opiskelupaikan. Opinto-ohjaus tarvitsee riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa peruskoulussa ja toisella asteella. Näin varmistetaan opinto-ohjauksen tasavertainen saatavuus ja laatu. Etenkin ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen saatavuudessa on suuria puutteita. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei itsessään poista puutteita urasuunnitteluvalmiuksissa. Erityisopetusta ja joustavia opetusjärjestelyjä on oltava saatavilla kaikilla kouluasteilla. Näin varmistetaan opintojen sujuva eteneminen ja ehkäistään syrjäytymistä. Pidennetty oppivelvollisuus ei tarkoita kaikille nuorille samanlaisia opetusjärjestelyjä.

2. Varmistetaan riittävän osaamisen saavuttaminen perusopetuksessa

Perusopetuksen vahvistaminen auttaa niitä, joita uhkaa syrjäytyminen. Perusopetuksen joustavuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja on hyödynnettävä niin, että nuoret saavat riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. On varmistettava perusasioiden, kuten lukemisen,kirjoittamisen ja matematiikan oppiminen. Kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa ei voi olla ilman kunnollista äidinkielen osaamista. Kaikilla oppilailla/opiskelijoilla on oltava mahdollisuus edetä korkea-asteelle asti. Etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät helposti ilman korkea-asteen koulutusta ilman tukitoimia. Jokaiselle pitää taata mahdollisuus saavuttaa riittävä kielen osaaminen joko suomen tai ruotsin kielessä. Tiedot koulutuksen lisääntyvästä periytymisestä korkeakoulutettujen lapsille on huolestuttavaa.

3. Varmistetaan nuorten tasavertainen mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintoja koulutuksenjärjestäjästä riippumatta

Opintoihin liittyvät oppikirja-, työväline- ja muut materiaalikustannukset, tulee hoitaa yksilö- ja perhekohtaisten taloudellisten tukien avulla. Tällä hetkellä opintoihin taloudellista tukea tarvitsee noin joka viides nuori. Tehokkainta olisi kohdistaa rahallisia tulonsiirtoja näille nuorille ja heidän perheilleen esim. nostamalla opintotuen määrää. Laaja kouluverkko myös toisella asteella tukee nuorten joustavaa siirtymistä lukioon ja ammatillisiin opintoihin. 16-vuotias ei useinkaan ole valmis muuttamaan vielä opintojen perässä pois kotoa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tukee tämän tavoitteen toteutumista.

4. Varmistetaan koulutuksen riittävät resurssit

Koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet viime vuosina ammattikorkea- ja ammatilliseen koulutukseen. Myös lukiokoulutuksen rahoitus on heikentynyt. Toisella asteella ryhmäkoot ovat kasvaneet, lähiopetuksesta on tingitty ja tukipalvelut eivät ole riittäviä. Perusrahoitusta tulee lisätä kaikille kouluasteille, jotta voidaan kouluttaa koko ikäluokka. Suomi voi pärjätä globaalissa maailmassa vain osaamisella.

5. Pitkäjänteinen kehittäminen

Koulujärjestelmää on viime vuosien aikana uudistettu. Toisella asteella on tehty ammatillisen koulutuksen reformi, ylioppilaskirjoitusten uudistukset, uusi lukiolaki ja lukion uudet opetussuunnitelmat ovat tulossa. Perusopetuksen asemaa on vahvistettava, koska se on koko koulutusjärjestelmän perusta. Syrjäytymisen ehkäisyyn tehokkain tapa on turvata laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus. Uudistusten tulvassa koulutuksen rahoitus ei ole seurannut samassa tahdissa. 

Lukiouudistus tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen

Lukiolaisten hyvinvointi on noussut aiheellisesti esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Korkeakoulujen valintajärjestelmän uudistuessa ja ylioppilaskokeiden painoarvon kasvaessa lukiolaiset kokevat ymmärrettävästi yhä enemmän paineita ja stressiä. Onkin perusteltua, että meneillään olevan lukiouudistuksen keskeisenä tavoitteena on lukiolaisten hyvinvoinnin edistäminen. 

                                 Petri Lehikoinen ja Riia Palmqvist

https://beta.oph.fi/fi/blogi/lukiouudistus-tahtaa-opiskelijoiden-hyvinvoinnin-lisaamiseen