Suomen opinto-ohjaajat ry:n kannanotto koskien ammatillisten perustutkintojen opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osp arviointia

20.11.2020 

Suomen opinto-ohjaajat ry:n kannanotto koskien ammatillisten perustutkintojen opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osp arviointia 

Suomen opinto-ohjaajat ry haluaa tuoda esille pitkään jatkuneen epäkohdan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opinto-ohjauksen arvioinnissa. Ammatillisten perustutkintojen opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osp arviointi on koettu epäoikeudenmukaiseksi koko sen olemassaolon ajan. Nykyisten ohjeiden mukaan opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet tulee arvioida yhteisten tutkinnon osien arvioinnin mukaisesti asteikolla 1-5. Lukion vastaava kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla. Opinto-ohjaajat ovat olleet useita kertoja yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja Opetushallitukseen, joista on annettu ymmärtää, että virheet tullaan myöhemmin korjaamaan heti tilaisuuden tullen. Kuitenkin kun esim. Opetushallituksen järjestämässä yhteiskunta- ja työelämäosaamisen -tutkinnon osan perusteluonnoskeskustelussa 19.10.2020 asia nostettiin esille, tilaisuuden vetäjän käsityksen mukaan asiasta ei ole kukaan puhunut syksyn 2018 jälkeen. Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet sisältyvät kyseiseen kokonaisuuteen.

Ammatillisessa koulutuksessa työskentelevät opinto-ohjaajat kokevat erittäin haastavana arvottaa eri opiskelijoiden urasuunnitelmia tai sen tekotaitoja keskenään huomioiden kuitenkin opiskelijan oma persoona ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Jos opiskelija on hyvin työorientoitunut eikä perehdy aktiivisesti jatkokoulutusmahdollisuuksiin, ei hänelle nykyohjeistuksen mukaan voisi antaa opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet opinnoista kiitettävää arvosanaa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kuitenkin kouluttaa ihmisiä ensisijaisesti työelämään unohtamatta jatko-opintoväyliä. Tällä hetkellä aika moni (on oppilaitoskohtaisia eroja) ammatillisen koulutuksen opiskelija saa opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksista yleensä saman arvosanan kuin kaikki opiskelukollegat samassa oppilaitoksessa esim. K5. On myös hyvin arveluttavaa, että jatko-opintoihin pyrittäessä tämä opintojakso lasketaan mukaan keskiarvoon, jolla pyritään ammattikorkeakouluun.

Lisäksi valtakunnallisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohjeistuksien mukaisesti lukion 2. kurssi voidaan tunnustaa lukion opo2 kurssista. Tätä ei voida käytännössä tehdä, koska lukiolaisella ei ole siitä arvosanaa. Suomen opinto-ohjaajat ry pitää tärkeänä, että toisella asteella ei anneta numeerista arviointi opinto-ohjauksesta, sillä arviointi perustuu opiskelijan itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä. Jokainen opiskelija asettaa itselleen omat tavoitteensa, joiden toteutumista ohjauksessa seurataan.

Nyt on tekeillä uudet kriteerit yhteisiin ammatillisen koulutuksen tutkinnon osiin, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2022. Suomen opinto-ohjaajat ry ehdottaa, että jatkossa kaikki toisen asteen opiskelijat arvioidaan samalla tavalla opinto-ohjaukseen liittyvien opintojen osalta eli hyväksytty / hylätty asteikolla. Jatko-opintoihin pyrkiminen ei voi olla kiinni opinto-ohjauksen arvosanasta, kuten se nyt voi olla.

Lisätietoja asiasta antaa puheenjohtaja Sirpa Puikkonen, ammatillisen koulutuksen toimikunta, sirpa.puikkonen@gradia.fi, p. 040 341 6164.

 

 

 

LIITE:

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet, 1 osp, pakolliset osaamistavoitteet

Omien kiinnostuksen kohteiden, mahdollisuuksien ja tuen tarpeiden tunnistaminen

Opiskelija

  • seuraa oman oppimisensa edistymistä ja osaamisensa hankkimista tunnistaen mahdollisen tuen tarpeen
  • tunnistaa kiinnostuksensa kohteita ja omia ammatillisia mahdollisuuksiaan
  • selvittää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja kehittämiskohteitaan
  • arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan säännöllisesti

Tutkintoa ja uraa koskevien valintojen tekeminen

Opiskelija

  • selvittää itselleen sopivia vaihtoehtoja oman urasuunnitelmansa tueksi käyttäen erilaisia tietolähteitä ja sähköisiä ohjauspalveluja
  • tietää oman tutkinnon muodostumisen, tutkinnossa vaadittavat suoritukset ja valinnan mahdollisuudet, jotka edistävät työelämään sijoittumista ja omaa urasuunnitelmaa
  • seuraa tutkinnon suorittamisen edistymistä
  • käyttää tarkoituksen mukaisia oppimisympäristöjä osaamisensa hankkimisessa

Tiedon hankkiminen erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja koulutustarjonnasta tutkinnon suorittamisen aikana

Opiskelija

  • käyttää jatkokoulutukseen ja tulevaisuuden suunnitteluun tarvittavia tietolähteitä, ohjauspalveluja ja hakujärjestelmiä
  • hankkii tietoa itselleen sopivista jatkokoulutuksen vaihtoehdoista ja tekee urasuunnitelman
  • perehtyy jatkokoulutuksen pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyyn ja valintakriteereihin

Työnhakuun ja oman osaamisen esittelyyn valmistautuminen tutkinnon suorittamisen aikana Opiskelija

  • perehtyy työpaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, työympäristöihin ja kartoittaa itselleen sopivia uravaihtoehtoja
  • tekee omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan näkyväksi työnhakua varten ja esittelee osaamistaan kattavasti
  • hakee työpaikkoja ja hyödyntää hakujärjestelmiä ja -menetelmiä
  • päivittää urasuunnitelmaansa työllistymistä varten

Suunnitelma arvioinnista

TYYDYTTÄVÄ 1

Tekee tehtävät annettujen ohjeiden mukaisesti

Tarvitsee ajoittain lisäohjeistusta

Toimii yhteistyössä muiden kanssa

Tuntee joiltakin osin osa-alueen keskeisen käsitteistön ja tiedot

Käyttää tehtävissä tarvittavaa perustietoa

Muuttaa toimintaansa saamansa palautteen pohjalta

TYYDYTTÄVÄ 2

Tekee tehtävät oma-aloitteisesti ja pyytää tarvittaessa lisäohjeistusta

Toimii yhteistyökykyisesti

Tuntee osa-alueen keskeisen käsitteistön ja tiedot

Käyttää tehtävissä tarvittavaa perustietoa tarkoituksenmukaisesti

Muuttaa toimintaansa saamansa palautteen ja omien havaintojensa pohjalta

HYVÄ 3

Tekee tehtävät itsenäisesti

Toimii yhteistyökykyisesti ja aloitteellisesti

Ratkaisee tavanomaisia ongelmatilanteita

Hallitsee osa-alueen keskeisen käsitteistön ja tiedot

Käyttää tehtävissä tarvittavaa tietoa monipuolisesti

Arvioi suoriutumistaan perustellen

HYVÄ 4

Tekee tehtäväkokonaisuuden itsenäisesti

Toimii yhteistyökykyisesti ja rakentavasti

Ratkaisee ongelmatilanteita käyttäen monipuolisia tapoja

Hallitsee osa-alueen käsitteistön ja tiedot sekä tunnistaa siihen liittyviä erityispiirteitä

Soveltaa tehtäväkokonaisuudessa tarvittavaa tietoa monipuolisesti ja perustellusti

Arvioi suoriutumistaan perustellen ja tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan

KIITETTÄVÄ 5

Tekee tehtäväkokonaisuuden suunnitelmallisesti ja itsenäisesti

Toimii yhteistyökykyisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa

Ratkaisee ongelmatilanteita monipuolisilla tavoilla ja tekee kehittämisehdotuksia

Hallitsee osa-alueen käsitteistön ja tiedot laaja-alaisesti ja syvällisesti

Soveltaa tehtäväkokonaisuudessa tarvittavaa tietoa monipuolisesti, perustellusti ja kriittisesti

Arvioi suoriutumistaan realistisesti ja esittää ratkaisuja osaamisensa kehittämiseen

TOISELTA ASTEELTA VALMISTUVIA KOHDELLAAN ERIARVOISESTI KORKEAKOULUVALINNASSA ARVOSANOJEN SIIRTÄMISEN OSALTA

Suomen opinto-ohjaajat ry on havainnut merkittävän epäkohdan, joka koskee arvosanojen siirtämistä Koski-palveluun ammatillisen koulutuksen päättövaiheessa korkeakoulujen yhteishakua varten. Tiedonsiirtoon liittyvien asioiden takia on vaarana, etteivät opiskelijoiden arvosanat ehdi valmistumiskeväänä ammattikorkeakoulujen yhteishakuun. Korkeakoulujen haku-uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluun. Nyt on vaarana, että ammatillisesta koulutuksesta kevätlukukauden päätteeksi valmistuvan arvosanat eivät siirry ajoissa ammattikorkeakoulujen yhteishakua varten. Tällöin opiskelija ei voi samana keväänä pyrkiä ammattikorkeakouluun, vaan jatko-opintoihin on hakeuduttava joko syksyn tai seuraavan kevään korkeakoulujen yhteishaussa.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n saamien tietojen perusteella arvosanatiedot ammatillisesta koulutuksesta valmistuvan osalta tulee olla Koski-palvelussa 15.5, jotta voi pyrkiä samana keväänä ammattikorkeakouluun ammatillisen tutkinnon arvosanojen perusteella. Lisävaatimuksena on esitetty, että ammatillisesta koulutuksesta tulee myös valmistua ennen tuota päivää ja valmistuminen tulee olla kirjattuna Koski-palveluun.

Tästä muodostuu ammatillisesta koulutuksesta valmistuvalle seuraavia ongelmia:

  1. Kun opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa kevätlukuvuoden päätteeksi, ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat eivät ole mukana saman kevään ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa.
  2. Jos halutaan, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat voivat hakea samana keväänä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun, on valmistumispäivää aikaistettava. Valmistumispäivän aikaistaminen vaikuttaa koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Ei ole itsestään selvää, että koulutuksen järjestäjä siirtää osalle valmistumispäiviä aikaisemmaksi.
  3. Monet ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat opintotukea, jos opiskelijan valmistumispäivää aikaistetaan, vaikuttaa se myös opintotukeen. Puolikkaille kuukausille ei Kela myönnä opintotukea. Lukiosta valmistuva kevään ylioppilas saa opintotukea valmistumispäiväänsä saakka eli tänä keväänä 30.5. asti.

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää erityisen tärkeänä, että nostamamme epäkohta korjataan. Pyydämme korjaamaan epäkohdan jo tämän kevään ammattikorkeakoulujen yhteishakumenettelyssä. Lukiosta keväällä valmistuvien ylioppilaiden arvosanat ehtivät korkeakoulujen yhteishakuihin, mutta ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien eivät. Onkin tärkeää, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden todistusarvosanat ehtivät saman kevään ammattikorkeakouluhakuun ja ammatillisen koulutuksen tutkintotodistus voidaan päivätä kevätlukukauden päätöspäivään, kuten lukiossakin.

Lukiosta keväällä valmistuvan arvosanatiedot ylioppilastutkintolautakunta siirtää Koski-palveluun keväällä 2020 15.5. ja valmistumispäiväksi kevään 2020 ylioppilailla merkitään todistukseen 30.5. Vaatimus ammatillisen koulutuksen valmistumispäivästä viimeistään 15.5. tulee poistaa arvosanatietojen siirron ehtona. Todistusvalinnassa mukana olemiseen tulee riittää ammatillisen koulutuksen osalta se, että arvosanat ovat 15.5. mennessä Koski-järjestelmässä. Koulutuksen järjestäjän arvosanatiedot siirtyvät Koski-järjestelmään reaaliaikaisesti, joten estettä arvosanatietojen tiedonsiirrolle ei ole ja valmistumispäivän aikaistamiselle ei ole täten tarvetta. Ammatillisen koulutuksen valmistumispäiväksi voidaan tällöin kirjata kevätlukukauden viimeinen päivä.

Pyydämme ottamaan asian huomioon toiselta asteelta valmistuvien opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi ja korkeakouluun sujuvan siirtymisen edistämiseksi jo valmistumiskeväänä.

 

 

OAJ vaatii opo – mitoitusta

Yhdenvertainen ja laadukas opinto-ohjaus turvaa oppivelvollisuuden laajenemisen onnistumisen. Opo -mitoituksella varmistetaan laadukkaan ohjauksen saatavuus koko maassa

Monella alalla löytyy henkilömääriä koskevat suhdeluvut, rekisterit ja mitoitukset. Koulutuksesta nämä puuttuvat. Kyse on oppijan yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta saada asiantuntevaa ja osaavaa ohjausta koulutuksen järjestäjän sijainnista tai halukkuudesta riippumatta. OAJ on laskenut, että perusopetuksesta, lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta puuttuu lähes 900 opoa. Vajauksen vuoksi 176 000 oppijaa on nyt ilman riittävää ammattitaitoisen opon antamaa ohjausta. Perusopetukseen tarvitaan 190, lukioon 190 ja ammatilliseen 500 opoa lisää, jotta mitoitus saadaan kuntoon. OAJ:ssä on tehty laskelmat näiden lisäysten aiheuttamista kustannuksista.

Opinto-ohjaajien lisäykset voidaan OAJ:n mukaan toteuttaa kohdentamalla hallitusohjelmassa koulutukseen luvattuja hankerahoja tarkoituksenmukaisesti. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opojen määrän lisääminen vaatisi molemmille koulutusmuodoille reilun neljän miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta kolmen vuoden ajan. Ammatillisessa koulutuksessa hankerahoitusta pitäisi kohdentaa ja lisätä 11 miljoonaa kolmen vuoden ajan. Seuraavan hallituksen tehtävänä olisi OAJ:n mielestä säätää mitoitus lakiin ja tehdä rahoituksesta pysyvää. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että perusopetuksen ja lukion rahoitusta korotetaan 13 miljoonalla ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta 33 miljoonalla.

Ohjauksen lisääminen on viisasta kansantalouden kannalta. Jokainen pelkän peruskoulun varaan jäänyt aiheuttaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja muita enemmän kuluja. Nyt noin 10 000 nuorta eli 16 % ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Keskeyttämisen yleisin syy on väärä alavalinta. Keskeyttämisen ehkäiseminen on tehokkainta, kun ohjausta tehostetaan jo yläkoulun aikana. OAJ on laatinut tähän tukiopinto-ohjauksen – mallin. Siinä tuettu ohjaus aloitetaan perehtymällä toisen asteen opintoihin ja alavalintoihin suunnitelmallisesti jo kahdeksannen vuosiluokan alusta perusopetuksen oppilaanohjaajan ja toisen asteen opinto-ohjaajan yhteistyönä. Tuettu ohjaus jatkuisi yläkoulun loppuun ja vielä vuoden toiselle asteelle.

Niille epäilijöille, jotka sanovat, että lakiin kirjattu mitoitus tulisi liian kalliiksi, voi esittää laskelmat siitä, mitä yksi pelkän perusopetuksen varaan jäänyt henkilö yhteiskunnalle maksaa. Minimiarvio on, että keskimäärin kustannukset ovat 230 000–370 000 e suuremmat kuin koulutuksen saaneesta.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Inkeri Toikka, OAJ

Syksyn 2019 korkeakoulujen yhteishaussa käytetään uutta AMK-valintakoetta

Syksyn 2019 korkeakoulujen yhteishaussa käytetään uutta AMK-valintakoetta, jonka tiimoilta haastateltavina ovat AMK-todistusvalintahankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin ja todistusvalintojen & valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi –osahankkeiden vetäjä Kirsi Talman Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Keskustelimme Haaga-Helian kahvilassa 27.8.2019.

 

Millainen taustafilosofia uudella AMK-valintakokeella on?

AMK-valintakoetta varten on tehty mittava selvitystyö. Liikkeelle on lähdetty siitä, että kokeen tulee olla tutkittuun tietoon perustuva ja siinä prosessissa on kunkin tutkinnon näkökulmasta tehty kirjallisuuskatsaukset ja pyritty selvittämään ne asiat, jotka ovat keskeisimpiä kunkin ammattikorkeakoulututkinnon valintakokeessa arvioitavista asioista. Selvitystyön perusteella todettiin, että ammattikorkeakoulusektorilla on tutkintoja, joita ei sellaisenaan löydy kansainvälisistä vertailukohteista. Empiiristä tietoa kerättiin perustamalla kuhunkin tutkintoon asiantuntijapaneeli, joka osallistui katsauksessa saatujen tietojen täydentämiseen. Näin on pyritty varmistamaan se, että AMK-valintakoe mittaa tai arvioi kullakin alalla tarvittavia keskeisiä valmiuksia.

 

Ammattikorkeakouluilla on vahva tahtotila valintojen kehittämiseksi, koska nykytila on ollut haasteellinen. Ammattikorkeakoulujen johto on vahvasti sitoutunut asiaan, mutta kyse on ensisijaisesti hakijanäkökulmasta. Hakijalle uusi AMK-valintakoe on positiivinen muutos, koska se selkiyttää aikaisempaa tilannetta. Aikaisemmin valintakokeet ovat nimittäin olleet erilaisia keskenään, jopa saman alan sisällä, eikä niissä välttämättä ole ollut tutkimuspohjaa. Useisiin eri valintakokeisiin on myös käytetty valtava määrä resursseja. Myös hakija on saattanut joutua osallistumaan moniin eri valintakokeisiin hakiessaan eri ammattikorkeakoulututkintoihin.

 

Mitä valmiuksia nousi tutkimustyössä esiin sellaisina, jotka mittaavat ammattikorkeakouluopinnoissa menestymistä?

Ne osa-alueet, jotka nyt tulevat muodostamaan uuden AMK-valintakokeen, nousuivat esiin keskeisimpinä. Päätöksentekotaidot, kieli- ja viestintätaidot sekä lähestulkoon kaikilla aloilla matemaattiset taidot ennustavat parhaiten opintomenestystä ammattikorkeakouluopinnoissa. Osa-alueet eivät siis ole ”hatusta heitettyjä”, vaan tarkoin määriteltyjä. Lisäksi jokaisen osa-alueen sisällä tehtiin tarkempaa tutkimusta.

 

Uuden valintakokeen eteen on tehty paljon huolellista taustatyötä, mutta kokeen kehittäminen ei suinkaan pääty tämän ensimmäisen AMK-valintakokeen käyttöön ottoon. Sitä seurataan, tutkitaan ja kehitetään edelleen. Aikaisemmin ei ole laaja-alaisesti tai systemaattisesti tarkasteltu sitä, mihin aiemmat kokeet pohjautuvat tai mikä niiden vaikuttavuus on ollut.

 

Mitä voitte sanoa kokeen vaatimustasosta ja erottelevuudesta?

AMK-valintakokeen vaatimustaso on arvioitu sellaiseksi, että hakija selviytyisi ammattikorkeakouluopintojen ensimmäisestä puolesta vuodesta. Sen tehtäviä on pilotoitu, ja näiden tulosten perusteella on arvioitu jokaisen yksittäisen kysymyksen/tehtävän erottelevuutta ja vaikeustasoa.

 

Näemme, että uusi AMK-valintakoe toimii vetovoimatekijänä ammattikorkeakouluihin, sillä nyt ammattikorkeakoulut näyttäytyvät hakijalle yhdenmukaisena ja helposti lähestyttävänä. Hakijan ei tarvitse tutustua ammattikorkeakoulujen yksittäisiin valintakokeisiin ja niiden sisältöihin tai ennalta luettaviin aineistoihin. 

 

Uusi AMK-valintakoe poistaa myös sosiaali- ja terveysaloilla aikaisempina vuosina käytössä olleen kaksivaiheisen valinnan, jolloin valintakokeeseen pääsi osallistumaan koulumenestyksen tai esivalintakokeen perusteella. Nyt kaikilla hakijoilla on mahdollisuus hankkia opiskelupaikka vetovoimaisilta aloilta yhdellä valintakokeella. Toki on muistettava, että ammattikorkeakouluissa on hyvin vetovoimaisia aloja, mutta myös vähemmän vetovoimaisia aloja. Valintatavasta – todistusvalinta tai valintakoe – riippumatta joihinkin tutkintoihin pisterajat pysyvät korkeina.

 

Syksyn AMK-valintakokeen kysymykset ja pisteytykset analysoidaan huolellisesti kokeen jälkeen ja otetaan huomioon kevään kokeessa. Tässä vaiheessa ei tiedoteta tarkemmin AMK-valintakokeen sisällöstä tai tehtävätyypeistä. AMK-valintakokeen sisältöön ja pisteytyksiin liittyvät seikat on kuvattu ammattikorkeakouluun.fi-sivustolla.

 

Kevään 2020 korkeakoulujen yhteishaussa valitaan suurin osa opiskelijoista todistusten perusteella. Mitä ajatuksia haluatte nostaa esiin ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmalleista?

AMK-valintakoe ja todistusvalinnassa käytettävät pisteytysmallit ovat valintatapauudistuksen kaksi eri puolta. Keväästä 2020 suurin väylä ammattikorkeakouluun on todistusvalinta, johon allokoidaan eniten aloituspaikkoja. Seuraavaksi suurin on AMK-valintakoeväylä. Lisäksi on joitakin muita mahdollisia väyliä joihinkin hakukohteisiin, kuten avoimen ammattikorkeakoulun väylä. AMK-valintakoe tullee olemaan lähes yhtä suuressa roolissa aloituspaikkoihin nähden kuin todistusvalinta. On ammattikorkeakoulukohtaista, mille valintatavalle aloituspaikat allokoidaan.

 

Ammattikorkeakoulujen ylioppilastodistusvalinnassa käytettävä pisteytysmalli antaa lukiolaisille melkoisen vapaat kädet tehdä ainevalintoja. Samassa korissa olevista reaaliaineista ja kielistä saa saman verran pisteitä, mikä antaa lukiolaiselle vapauden tehdä omat valintansa.

 

Täytyy huomioida, että todistusvalinnassa on kaksi eri kokonaisuutta: yliopistoissa käytettävät pisteytysmallit ja ammattikorkeakouluissa käytettävät pisteytysmallit. Näiden mallien takana on eri periaatteet, eikä ammattikorkeakouluissa käytettävän pisteytysmallin luulisi merkittävästi muuttavan lukiolaisten ainevalintoja. Äidinkieli ja vieras/toinen kotimainen kieli ja matematiikka huomioidaan kaikilta hakijoilta. Paljon julkisuudessa keskustellun matematiikan osalta voi nostaa esille sen, että lyhyen matematiikan kirjoittamisesta saa myös pisteitä, paikoitellen jopa enemmän kuin heikosta pitkästä. Ylipäänsä kannustetaan matematiikan opiskeluun, ei ainoastaan pitkän matematiikan. Hakija on myöskin mukana todistusvalinnassa, vaikka matematiikkaa ei olisi kirjoittanutkaan. Toki tässä tullaan taas siihen, että suosituimpiin hakukohteisiin vaaditaan korkeampia todistuspisteitä.

 

Ammattikorkeakoulun ylioppilastodistuksen pisteytysmalli viisine aineineen on varsin tasapainoinen kokonaisuus, joka ei vaadi taktikointia. Parhaimman tuloksen lukiolainen saa, mikäli opiskelee kiinnostuksen kohteitaan ja suorittaa ylioppilaskirjoituksissa juuri ne aineet.

 

Julkisuudessa on puhuttu lähes yksinomaan yliopistojen pisteytysmalleista, mutta näkisimme, että nämä ammattikorkeakouluissa käyttöön otettavat pisteytysmallit ovat niistä erillisiä ja tietyllä tavalla rauhoittavat niitä hakijoita, jotka hakevat ensisijaisesti ammattikorkeakouluun.

 

Myös pisteytysmallien taustalla on tutkimustietoa ja aineet on pisteytetty sen mukaan, miten ne ennakoivat menestymistä ammattikorkeakouluopinnoissa. Myöskin todistusvalinnan tuloksia tullaan seuraamaan ja jatkokehittämään. Samoin kun todistusvalinta on ollut käytössä jonkin aikaa, nähdään, mille tasolle vaadittavat pisteet asettuvat. Näin hakijat pystyvät arvioimaan omia mahdollisuuksiaan eri hakukohteisiin.

 

Ammattikorkeakoulujen todistusvalintahan koostuu kahdesta eri elementistä, joista ylioppilastodistusten pisteytysmallit ovat yksi ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen pisteytysmalli toinen.

 

Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla on erinomainen esittely ammattikorkeakoulussa opiskeltavista aloista ja tutkinnoista, sekä näistä uusista valintamenettelyistä.

 

Paula Lindqvist

korkeakoulutoimikunta

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien työssäjaksaminen huolestuttaa tutkijaa

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat voivat työssään huonommin kuin muilla koulutussektoreilla toimivat. Näin osoittavat Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään eli OHJAT-kyselytutkimuksen alustavat tarkastelut.

 

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/09/ammatillisen-koulutuksen-opinto-ohjaajien-tyossajaksaminen-huolestuttaa-tutkijaa

Euroguidance Suomi -tiimissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella asiantuntija-artikkeleita ohjauksesta.

”Julkaisemme Euroguidance Suomi -tiimissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella asiantuntija-artikkeleita ohjauksesta. Tarkoituksena tehdä ohjauksen nykytilaa tunnetuksi, myös kansainvälisesti. Artikkelit julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja niitä saa mielellään jakaa!”

 

Ensimmäinen juttu on Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmen teksti aikuislukion ohjauksesta. Tekstit julkaistaan täällä:

 

https://ec.europa.eu/epale/fi/blog/series-articles-makes-finnish-guidance-internationally-known

 

 

Oppivelvollisuuden pidennys – uhka vai mahdollisuus

Suomen opinto-ohjaajat ry 17.5.2019

Huomispäivän tulevaisuutta tehdään tänään. Koulutus on muutosvoima, joka mahdollistaa vakaan ja valoisan tulevaisuuden sekä sillä on mahdollista ratkaista globaaleja ongelmia. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla tuemme kasvua yksilöiksi ja yhteisön jäseniksi, ehkäisemme syrjäytymistä, annamme valmiuksia työelämään ja oman urapolun rakentamiseen.

Vaikka lähes kaikki nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle, joka kuudes keskeyttää opiskelun ja päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa. Tilastokeskuksen mukaan perusasteen varassa olevien työllisyysaste on noin 43 %, kun ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen saaneilla se on 86 %. Opiskelijat siirtyvät työelämään Suomessa muihin maihin verrattuna keskimääräistä vanhempina. Neljännes uusista ylioppilaista ei hae samana vuonna jatko-opintoihin ja 20 – 40-vuotiaista jopa neljännes keskeyttää ammatilliset opintonsa. Ikäluokasta 15 % ei suorita toisen asteen tutkintoa ollenkaan. Usein taustalla ovat heikot peruskoulussa saavutetut taidot, oppimisvaikeudet, väärä alavalinta sekä taloudelliset, sosiaaliset, päihteisiin tai terveyteen liittyvät syyt.

Peruskoulu ja toinen aste antavat hyvän pohjan korkeakouluopintoihin ja työelämään. Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat Suomen tulevaisuuden valttikortteja. Viime vuosina Suomen koulutustaso on kääntynyt laskuun. Laadukas koulutusjärjestelmä tarvitsee vakaan rahoituksen. Eduskunnan tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että jokaisella nuorella mahdollisuus toisen asteen koulutukseen. OAJ:n oppivelvollisuusmalli –ehdotukset tiivistetysti: 1) esiopetus kaksivuotinen, 2) esi- ja alkuopetuksesta joustava kokonaisuus, 3) lisätään arviointityökaluja ja -kriteereitä 4) monta reittiä opintojen suorittamiseen 5) muutetaan ikärajoja ja 6) ulotetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle.

Suomen opinto-ohjaajat ry nostaa esille oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyviä uhkia tai mahdollisuuksia opinto-ohjauksen näkökulmasta:

1. Varmistetaan riittävän opinto-ohjauksen saaminen kaikissa vaiheissa

Varmistetaan, että kaikki nuoret löytävät perusopetuksen jälkeen itselleen sopivan opiskelupaikan. Opinto-ohjaus tarvitsee riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa peruskoulussa ja toisella asteella. Näin varmistetaan opinto-ohjauksen tasavertainen saatavuus ja laatu. Etenkin ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen saatavuudessa on suuria puutteita. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei itsessään poista puutteita urasuunnitteluvalmiuksissa. Erityisopetusta ja joustavia opetusjärjestelyjä on oltava saatavilla kaikilla kouluasteilla. Näin varmistetaan opintojen sujuva eteneminen ja ehkäistään syrjäytymistä. Pidennetty oppivelvollisuus ei tarkoita kaikille nuorille samanlaisia opetusjärjestelyjä.

2. Varmistetaan riittävän osaamisen saavuttaminen perusopetuksessa

Perusopetuksen vahvistaminen auttaa niitä, joita uhkaa syrjäytyminen. Perusopetuksen joustavuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja on hyödynnettävä niin, että nuoret saavat riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. On varmistettava perusasioiden, kuten lukemisen,kirjoittamisen ja matematiikan oppiminen. Kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa ei voi olla ilman kunnollista äidinkielen osaamista. Kaikilla oppilailla/opiskelijoilla on oltava mahdollisuus edetä korkea-asteelle asti. Etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät helposti ilman korkea-asteen koulutusta ilman tukitoimia. Jokaiselle pitää taata mahdollisuus saavuttaa riittävä kielen osaaminen joko suomen tai ruotsin kielessä. Tiedot koulutuksen lisääntyvästä periytymisestä korkeakoulutettujen lapsille on huolestuttavaa.

3. Varmistetaan nuorten tasavertainen mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintoja koulutuksenjärjestäjästä riippumatta

Opintoihin liittyvät oppikirja-, työväline- ja muut materiaalikustannukset, tulee hoitaa yksilö- ja perhekohtaisten taloudellisten tukien avulla. Tällä hetkellä opintoihin taloudellista tukea tarvitsee noin joka viides nuori. Tehokkainta olisi kohdistaa rahallisia tulonsiirtoja näille nuorille ja heidän perheilleen esim. nostamalla opintotuen määrää. Laaja kouluverkko myös toisella asteella tukee nuorten joustavaa siirtymistä lukioon ja ammatillisiin opintoihin. 16-vuotias ei useinkaan ole valmis muuttamaan vielä opintojen perässä pois kotoa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tukee tämän tavoitteen toteutumista.

4. Varmistetaan koulutuksen riittävät resurssit

Koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet viime vuosina ammattikorkea- ja ammatilliseen koulutukseen. Myös lukiokoulutuksen rahoitus on heikentynyt. Toisella asteella ryhmäkoot ovat kasvaneet, lähiopetuksesta on tingitty ja tukipalvelut eivät ole riittäviä. Perusrahoitusta tulee lisätä kaikille kouluasteille, jotta voidaan kouluttaa koko ikäluokka. Suomi voi pärjätä globaalissa maailmassa vain osaamisella.

5. Pitkäjänteinen kehittäminen

Koulujärjestelmää on viime vuosien aikana uudistettu. Toisella asteella on tehty ammatillisen koulutuksen reformi, ylioppilaskirjoitusten uudistukset, uusi lukiolaki ja lukion uudet opetussuunnitelmat ovat tulossa. Perusopetuksen asemaa on vahvistettava, koska se on koko koulutusjärjestelmän perusta. Syrjäytymisen ehkäisyyn tehokkain tapa on turvata laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus. Uudistusten tulvassa koulutuksen rahoitus ei ole seurannut samassa tahdissa. 

Lukiouudistus tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen

Lukiolaisten hyvinvointi on noussut aiheellisesti esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Korkeakoulujen valintajärjestelmän uudistuessa ja ylioppilaskokeiden painoarvon kasvaessa lukiolaiset kokevat ymmärrettävästi yhä enemmän paineita ja stressiä. Onkin perusteltua, että meneillään olevan lukiouudistuksen keskeisenä tavoitteena on lukiolaisten hyvinvoinnin edistäminen. 

                                 Petri Lehikoinen ja Riia Palmqvist

https://beta.oph.fi/fi/blogi/lukiouudistus-tahtaa-opiskelijoiden-hyvinvoinnin-lisaamiseen