Syksyn 2019 korkeakoulujen yhteishaussa käytetään uutta AMK-valintakoetta

Syksyn 2019 korkeakoulujen yhteishaussa käytetään uutta AMK-valintakoetta, jonka tiimoilta haastateltavina ovat AMK-todistusvalintahankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin ja todistusvalintojen & valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi –osahankkeiden vetäjä Kirsi Talman Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Keskustelimme Haaga-Helian kahvilassa 27.8.2019.

 

Millainen taustafilosofia uudella AMK-valintakokeella on?

AMK-valintakoetta varten on tehty mittava selvitystyö. Liikkeelle on lähdetty siitä, että kokeen tulee olla tutkittuun tietoon perustuva ja siinä prosessissa on kunkin tutkinnon näkökulmasta tehty kirjallisuuskatsaukset ja pyritty selvittämään ne asiat, jotka ovat keskeisimpiä kunkin ammattikorkeakoulututkinnon valintakokeessa arvioitavista asioista. Selvitystyön perusteella todettiin, että ammattikorkeakoulusektorilla on tutkintoja, joita ei sellaisenaan löydy kansainvälisistä vertailukohteista. Empiiristä tietoa kerättiin perustamalla kuhunkin tutkintoon asiantuntijapaneeli, joka osallistui katsauksessa saatujen tietojen täydentämiseen. Näin on pyritty varmistamaan se, että AMK-valintakoe mittaa tai arvioi kullakin alalla tarvittavia keskeisiä valmiuksia.

 

Ammattikorkeakouluilla on vahva tahtotila valintojen kehittämiseksi, koska nykytila on ollut haasteellinen. Ammattikorkeakoulujen johto on vahvasti sitoutunut asiaan, mutta kyse on ensisijaisesti hakijanäkökulmasta. Hakijalle uusi AMK-valintakoe on positiivinen muutos, koska se selkiyttää aikaisempaa tilannetta. Aikaisemmin valintakokeet ovat nimittäin olleet erilaisia keskenään, jopa saman alan sisällä, eikä niissä välttämättä ole ollut tutkimuspohjaa. Useisiin eri valintakokeisiin on myös käytetty valtava määrä resursseja. Myös hakija on saattanut joutua osallistumaan moniin eri valintakokeisiin hakiessaan eri ammattikorkeakoulututkintoihin.

 

Mitä valmiuksia nousi tutkimustyössä esiin sellaisina, jotka mittaavat ammattikorkeakouluopinnoissa menestymistä?

Ne osa-alueet, jotka nyt tulevat muodostamaan uuden AMK-valintakokeen, nousuivat esiin keskeisimpinä. Päätöksentekotaidot, kieli- ja viestintätaidot sekä lähestulkoon kaikilla aloilla matemaattiset taidot ennustavat parhaiten opintomenestystä ammattikorkeakouluopinnoissa. Osa-alueet eivät siis ole ”hatusta heitettyjä”, vaan tarkoin määriteltyjä. Lisäksi jokaisen osa-alueen sisällä tehtiin tarkempaa tutkimusta.

 

Uuden valintakokeen eteen on tehty paljon huolellista taustatyötä, mutta kokeen kehittäminen ei suinkaan pääty tämän ensimmäisen AMK-valintakokeen käyttöön ottoon. Sitä seurataan, tutkitaan ja kehitetään edelleen. Aikaisemmin ei ole laaja-alaisesti tai systemaattisesti tarkasteltu sitä, mihin aiemmat kokeet pohjautuvat tai mikä niiden vaikuttavuus on ollut.

 

Mitä voitte sanoa kokeen vaatimustasosta ja erottelevuudesta?

AMK-valintakokeen vaatimustaso on arvioitu sellaiseksi, että hakija selviytyisi ammattikorkeakouluopintojen ensimmäisestä puolesta vuodesta. Sen tehtäviä on pilotoitu, ja näiden tulosten perusteella on arvioitu jokaisen yksittäisen kysymyksen/tehtävän erottelevuutta ja vaikeustasoa.

 

Näemme, että uusi AMK-valintakoe toimii vetovoimatekijänä ammattikorkeakouluihin, sillä nyt ammattikorkeakoulut näyttäytyvät hakijalle yhdenmukaisena ja helposti lähestyttävänä. Hakijan ei tarvitse tutustua ammattikorkeakoulujen yksittäisiin valintakokeisiin ja niiden sisältöihin tai ennalta luettaviin aineistoihin. 

 

Uusi AMK-valintakoe poistaa myös sosiaali- ja terveysaloilla aikaisempina vuosina käytössä olleen kaksivaiheisen valinnan, jolloin valintakokeeseen pääsi osallistumaan koulumenestyksen tai esivalintakokeen perusteella. Nyt kaikilla hakijoilla on mahdollisuus hankkia opiskelupaikka vetovoimaisilta aloilta yhdellä valintakokeella. Toki on muistettava, että ammattikorkeakouluissa on hyvin vetovoimaisia aloja, mutta myös vähemmän vetovoimaisia aloja. Valintatavasta – todistusvalinta tai valintakoe – riippumatta joihinkin tutkintoihin pisterajat pysyvät korkeina.

 

Syksyn AMK-valintakokeen kysymykset ja pisteytykset analysoidaan huolellisesti kokeen jälkeen ja otetaan huomioon kevään kokeessa. Tässä vaiheessa ei tiedoteta tarkemmin AMK-valintakokeen sisällöstä tai tehtävätyypeistä. AMK-valintakokeen sisältöön ja pisteytyksiin liittyvät seikat on kuvattu ammattikorkeakouluun.fi-sivustolla.

 

Kevään 2020 korkeakoulujen yhteishaussa valitaan suurin osa opiskelijoista todistusten perusteella. Mitä ajatuksia haluatte nostaa esiin ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmalleista?

AMK-valintakoe ja todistusvalinnassa käytettävät pisteytysmallit ovat valintatapauudistuksen kaksi eri puolta. Keväästä 2020 suurin väylä ammattikorkeakouluun on todistusvalinta, johon allokoidaan eniten aloituspaikkoja. Seuraavaksi suurin on AMK-valintakoeväylä. Lisäksi on joitakin muita mahdollisia väyliä joihinkin hakukohteisiin, kuten avoimen ammattikorkeakoulun väylä. AMK-valintakoe tullee olemaan lähes yhtä suuressa roolissa aloituspaikkoihin nähden kuin todistusvalinta. On ammattikorkeakoulukohtaista, mille valintatavalle aloituspaikat allokoidaan.

 

Ammattikorkeakoulujen ylioppilastodistusvalinnassa käytettävä pisteytysmalli antaa lukiolaisille melkoisen vapaat kädet tehdä ainevalintoja. Samassa korissa olevista reaaliaineista ja kielistä saa saman verran pisteitä, mikä antaa lukiolaiselle vapauden tehdä omat valintansa.

 

Täytyy huomioida, että todistusvalinnassa on kaksi eri kokonaisuutta: yliopistoissa käytettävät pisteytysmallit ja ammattikorkeakouluissa käytettävät pisteytysmallit. Näiden mallien takana on eri periaatteet, eikä ammattikorkeakouluissa käytettävän pisteytysmallin luulisi merkittävästi muuttavan lukiolaisten ainevalintoja. Äidinkieli ja vieras/toinen kotimainen kieli ja matematiikka huomioidaan kaikilta hakijoilta. Paljon julkisuudessa keskustellun matematiikan osalta voi nostaa esille sen, että lyhyen matematiikan kirjoittamisesta saa myös pisteitä, paikoitellen jopa enemmän kuin heikosta pitkästä. Ylipäänsä kannustetaan matematiikan opiskeluun, ei ainoastaan pitkän matematiikan. Hakija on myöskin mukana todistusvalinnassa, vaikka matematiikkaa ei olisi kirjoittanutkaan. Toki tässä tullaan taas siihen, että suosituimpiin hakukohteisiin vaaditaan korkeampia todistuspisteitä.

 

Ammattikorkeakoulun ylioppilastodistuksen pisteytysmalli viisine aineineen on varsin tasapainoinen kokonaisuus, joka ei vaadi taktikointia. Parhaimman tuloksen lukiolainen saa, mikäli opiskelee kiinnostuksen kohteitaan ja suorittaa ylioppilaskirjoituksissa juuri ne aineet.

 

Julkisuudessa on puhuttu lähes yksinomaan yliopistojen pisteytysmalleista, mutta näkisimme, että nämä ammattikorkeakouluissa käyttöön otettavat pisteytysmallit ovat niistä erillisiä ja tietyllä tavalla rauhoittavat niitä hakijoita, jotka hakevat ensisijaisesti ammattikorkeakouluun.

 

Myös pisteytysmallien taustalla on tutkimustietoa ja aineet on pisteytetty sen mukaan, miten ne ennakoivat menestymistä ammattikorkeakouluopinnoissa. Myöskin todistusvalinnan tuloksia tullaan seuraamaan ja jatkokehittämään. Samoin kun todistusvalinta on ollut käytössä jonkin aikaa, nähdään, mille tasolle vaadittavat pisteet asettuvat. Näin hakijat pystyvät arvioimaan omia mahdollisuuksiaan eri hakukohteisiin.

 

Ammattikorkeakoulujen todistusvalintahan koostuu kahdesta eri elementistä, joista ylioppilastodistusten pisteytysmallit ovat yksi ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen pisteytysmalli toinen.

 

Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla on erinomainen esittely ammattikorkeakoulussa opiskeltavista aloista ja tutkinnoista, sekä näistä uusista valintamenettelyistä.

 

Paula Lindqvist

korkeakoulutoimikunta

Jätä kommentti