Syksyn 2019 korkeakoulujen yhteishaussa käytetään uutta AMK-valintakoetta

Syksyn 2019 korkeakoulujen yhteishaussa käytetään uutta AMK-valintakoetta, jonka tiimoilta haastateltavina ovat AMK-todistusvalintahankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin ja todistusvalintojen & valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi –osahankkeiden vetäjä Kirsi Talman Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Keskustelimme Haaga-Helian kahvilassa 27.8.2019.

 

Millainen taustafilosofia uudella AMK-valintakokeella on?

AMK-valintakoetta varten on tehty mittava selvitystyö. Liikkeelle on lähdetty siitä, että kokeen tulee olla tutkittuun tietoon perustuva ja siinä prosessissa on kunkin tutkinnon näkökulmasta tehty kirjallisuuskatsaukset ja pyritty selvittämään ne asiat, jotka ovat keskeisimpiä kunkin ammattikorkeakoulututkinnon valintakokeessa arvioitavista asioista. Selvitystyön perusteella todettiin, että ammattikorkeakoulusektorilla on tutkintoja, joita ei sellaisenaan löydy kansainvälisistä vertailukohteista. Empiiristä tietoa kerättiin perustamalla kuhunkin tutkintoon asiantuntijapaneeli, joka osallistui katsauksessa saatujen tietojen täydentämiseen. Näin on pyritty varmistamaan se, että AMK-valintakoe mittaa tai arvioi kullakin alalla tarvittavia keskeisiä valmiuksia.

 

Ammattikorkeakouluilla on vahva tahtotila valintojen kehittämiseksi, koska nykytila on ollut haasteellinen. Ammattikorkeakoulujen johto on vahvasti sitoutunut asiaan, mutta kyse on ensisijaisesti hakijanäkökulmasta. Hakijalle uusi AMK-valintakoe on positiivinen muutos, koska se selkiyttää aikaisempaa tilannetta. Aikaisemmin valintakokeet ovat nimittäin olleet erilaisia keskenään, jopa saman alan sisällä, eikä niissä välttämättä ole ollut tutkimuspohjaa. Useisiin eri valintakokeisiin on myös käytetty valtava määrä resursseja. Myös hakija on saattanut joutua osallistumaan moniin eri valintakokeisiin hakiessaan eri ammattikorkeakoulututkintoihin.

 

Mitä valmiuksia nousi tutkimustyössä esiin sellaisina, jotka mittaavat ammattikorkeakouluopinnoissa menestymistä?

Ne osa-alueet, jotka nyt tulevat muodostamaan uuden AMK-valintakokeen, nousuivat esiin keskeisimpinä. Päätöksentekotaidot, kieli- ja viestintätaidot sekä lähestulkoon kaikilla aloilla matemaattiset taidot ennustavat parhaiten opintomenestystä ammattikorkeakouluopinnoissa. Osa-alueet eivät siis ole ”hatusta heitettyjä”, vaan tarkoin määriteltyjä. Lisäksi jokaisen osa-alueen sisällä tehtiin tarkempaa tutkimusta.

 

Uuden valintakokeen eteen on tehty paljon huolellista taustatyötä, mutta kokeen kehittäminen ei suinkaan pääty tämän ensimmäisen AMK-valintakokeen käyttöön ottoon. Sitä seurataan, tutkitaan ja kehitetään edelleen. Aikaisemmin ei ole laaja-alaisesti tai systemaattisesti tarkasteltu sitä, mihin aiemmat kokeet pohjautuvat tai mikä niiden vaikuttavuus on ollut.

 

Mitä voitte sanoa kokeen vaatimustasosta ja erottelevuudesta?

AMK-valintakokeen vaatimustaso on arvioitu sellaiseksi, että hakija selviytyisi ammattikorkeakouluopintojen ensimmäisestä puolesta vuodesta. Sen tehtäviä on pilotoitu, ja näiden tulosten perusteella on arvioitu jokaisen yksittäisen kysymyksen/tehtävän erottelevuutta ja vaikeustasoa.

 

Näemme, että uusi AMK-valintakoe toimii vetovoimatekijänä ammattikorkeakouluihin, sillä nyt ammattikorkeakoulut näyttäytyvät hakijalle yhdenmukaisena ja helposti lähestyttävänä. Hakijan ei tarvitse tutustua ammattikorkeakoulujen yksittäisiin valintakokeisiin ja niiden sisältöihin tai ennalta luettaviin aineistoihin. 

 

Uusi AMK-valintakoe poistaa myös sosiaali- ja terveysaloilla aikaisempina vuosina käytössä olleen kaksivaiheisen valinnan, jolloin valintakokeeseen pääsi osallistumaan koulumenestyksen tai esivalintakokeen perusteella. Nyt kaikilla hakijoilla on mahdollisuus hankkia opiskelupaikka vetovoimaisilta aloilta yhdellä valintakokeella. Toki on muistettava, että ammattikorkeakouluissa on hyvin vetovoimaisia aloja, mutta myös vähemmän vetovoimaisia aloja. Valintatavasta – todistusvalinta tai valintakoe – riippumatta joihinkin tutkintoihin pisterajat pysyvät korkeina.

 

Syksyn AMK-valintakokeen kysymykset ja pisteytykset analysoidaan huolellisesti kokeen jälkeen ja otetaan huomioon kevään kokeessa. Tässä vaiheessa ei tiedoteta tarkemmin AMK-valintakokeen sisällöstä tai tehtävätyypeistä. AMK-valintakokeen sisältöön ja pisteytyksiin liittyvät seikat on kuvattu ammattikorkeakouluun.fi-sivustolla.

 

Kevään 2020 korkeakoulujen yhteishaussa valitaan suurin osa opiskelijoista todistusten perusteella. Mitä ajatuksia haluatte nostaa esiin ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmalleista?

AMK-valintakoe ja todistusvalinnassa käytettävät pisteytysmallit ovat valintatapauudistuksen kaksi eri puolta. Keväästä 2020 suurin väylä ammattikorkeakouluun on todistusvalinta, johon allokoidaan eniten aloituspaikkoja. Seuraavaksi suurin on AMK-valintakoeväylä. Lisäksi on joitakin muita mahdollisia väyliä joihinkin hakukohteisiin, kuten avoimen ammattikorkeakoulun väylä. AMK-valintakoe tullee olemaan lähes yhtä suuressa roolissa aloituspaikkoihin nähden kuin todistusvalinta. On ammattikorkeakoulukohtaista, mille valintatavalle aloituspaikat allokoidaan.

 

Ammattikorkeakoulujen ylioppilastodistusvalinnassa käytettävä pisteytysmalli antaa lukiolaisille melkoisen vapaat kädet tehdä ainevalintoja. Samassa korissa olevista reaaliaineista ja kielistä saa saman verran pisteitä, mikä antaa lukiolaiselle vapauden tehdä omat valintansa.

 

Täytyy huomioida, että todistusvalinnassa on kaksi eri kokonaisuutta: yliopistoissa käytettävät pisteytysmallit ja ammattikorkeakouluissa käytettävät pisteytysmallit. Näiden mallien takana on eri periaatteet, eikä ammattikorkeakouluissa käytettävän pisteytysmallin luulisi merkittävästi muuttavan lukiolaisten ainevalintoja. Äidinkieli ja vieras/toinen kotimainen kieli ja matematiikka huomioidaan kaikilta hakijoilta. Paljon julkisuudessa keskustellun matematiikan osalta voi nostaa esille sen, että lyhyen matematiikan kirjoittamisesta saa myös pisteitä, paikoitellen jopa enemmän kuin heikosta pitkästä. Ylipäänsä kannustetaan matematiikan opiskeluun, ei ainoastaan pitkän matematiikan. Hakija on myöskin mukana todistusvalinnassa, vaikka matematiikkaa ei olisi kirjoittanutkaan. Toki tässä tullaan taas siihen, että suosituimpiin hakukohteisiin vaaditaan korkeampia todistuspisteitä.

 

Ammattikorkeakoulun ylioppilastodistuksen pisteytysmalli viisine aineineen on varsin tasapainoinen kokonaisuus, joka ei vaadi taktikointia. Parhaimman tuloksen lukiolainen saa, mikäli opiskelee kiinnostuksen kohteitaan ja suorittaa ylioppilaskirjoituksissa juuri ne aineet.

 

Julkisuudessa on puhuttu lähes yksinomaan yliopistojen pisteytysmalleista, mutta näkisimme, että nämä ammattikorkeakouluissa käyttöön otettavat pisteytysmallit ovat niistä erillisiä ja tietyllä tavalla rauhoittavat niitä hakijoita, jotka hakevat ensisijaisesti ammattikorkeakouluun.

 

Myös pisteytysmallien taustalla on tutkimustietoa ja aineet on pisteytetty sen mukaan, miten ne ennakoivat menestymistä ammattikorkeakouluopinnoissa. Myöskin todistusvalinnan tuloksia tullaan seuraamaan ja jatkokehittämään. Samoin kun todistusvalinta on ollut käytössä jonkin aikaa, nähdään, mille tasolle vaadittavat pisteet asettuvat. Näin hakijat pystyvät arvioimaan omia mahdollisuuksiaan eri hakukohteisiin.

 

Ammattikorkeakoulujen todistusvalintahan koostuu kahdesta eri elementistä, joista ylioppilastodistusten pisteytysmallit ovat yksi ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen pisteytysmalli toinen.

 

Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla on erinomainen esittely ammattikorkeakoulussa opiskeltavista aloista ja tutkinnoista, sekä näistä uusista valintamenettelyistä.

 

Paula Lindqvist

korkeakoulutoimikunta

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien työssäjaksaminen huolestuttaa tutkijaa

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat voivat työssään huonommin kuin muilla koulutussektoreilla toimivat. Näin osoittavat Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään eli OHJAT-kyselytutkimuksen alustavat tarkastelut.

 

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/09/ammatillisen-koulutuksen-opinto-ohjaajien-tyossajaksaminen-huolestuttaa-tutkijaa

Euroguidance Suomi -tiimissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella asiantuntija-artikkeleita ohjauksesta.

”Julkaisemme Euroguidance Suomi -tiimissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella asiantuntija-artikkeleita ohjauksesta. Tarkoituksena tehdä ohjauksen nykytilaa tunnetuksi, myös kansainvälisesti. Artikkelit julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja niitä saa mielellään jakaa!”

 

Ensimmäinen juttu on Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmen teksti aikuislukion ohjauksesta. Tekstit julkaistaan täällä:

 

https://ec.europa.eu/epale/fi/blog/series-articles-makes-finnish-guidance-internationally-known

 

 

Oppivelvollisuuden pidennys – uhka vai mahdollisuus

Suomen opinto-ohjaajat ry 17.5.2019

Huomispäivän tulevaisuutta tehdään tänään. Koulutus on muutosvoima, joka mahdollistaa vakaan ja valoisan tulevaisuuden sekä sillä on mahdollista ratkaista globaaleja ongelmia. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla tuemme kasvua yksilöiksi ja yhteisön jäseniksi, ehkäisemme syrjäytymistä, annamme valmiuksia työelämään ja oman urapolun rakentamiseen.

Vaikka lähes kaikki nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle, joka kuudes keskeyttää opiskelun ja päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa. Tilastokeskuksen mukaan perusasteen varassa olevien työllisyysaste on noin 43 %, kun ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen saaneilla se on 86 %. Opiskelijat siirtyvät työelämään Suomessa muihin maihin verrattuna keskimääräistä vanhempina. Neljännes uusista ylioppilaista ei hae samana vuonna jatko-opintoihin ja 20 – 40-vuotiaista jopa neljännes keskeyttää ammatilliset opintonsa. Ikäluokasta 15 % ei suorita toisen asteen tutkintoa ollenkaan. Usein taustalla ovat heikot peruskoulussa saavutetut taidot, oppimisvaikeudet, väärä alavalinta sekä taloudelliset, sosiaaliset, päihteisiin tai terveyteen liittyvät syyt.

Peruskoulu ja toinen aste antavat hyvän pohjan korkeakouluopintoihin ja työelämään. Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat Suomen tulevaisuuden valttikortteja. Viime vuosina Suomen koulutustaso on kääntynyt laskuun. Laadukas koulutusjärjestelmä tarvitsee vakaan rahoituksen. Eduskunnan tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että jokaisella nuorella mahdollisuus toisen asteen koulutukseen. OAJ:n oppivelvollisuusmalli –ehdotukset tiivistetysti: 1) esiopetus kaksivuotinen, 2) esi- ja alkuopetuksesta joustava kokonaisuus, 3) lisätään arviointityökaluja ja -kriteereitä 4) monta reittiä opintojen suorittamiseen 5) muutetaan ikärajoja ja 6) ulotetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle.

Suomen opinto-ohjaajat ry nostaa esille oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyviä uhkia tai mahdollisuuksia opinto-ohjauksen näkökulmasta:

1. Varmistetaan riittävän opinto-ohjauksen saaminen kaikissa vaiheissa

Varmistetaan, että kaikki nuoret löytävät perusopetuksen jälkeen itselleen sopivan opiskelupaikan. Opinto-ohjaus tarvitsee riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa peruskoulussa ja toisella asteella. Näin varmistetaan opinto-ohjauksen tasavertainen saatavuus ja laatu. Etenkin ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen saatavuudessa on suuria puutteita. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei itsessään poista puutteita urasuunnitteluvalmiuksissa. Erityisopetusta ja joustavia opetusjärjestelyjä on oltava saatavilla kaikilla kouluasteilla. Näin varmistetaan opintojen sujuva eteneminen ja ehkäistään syrjäytymistä. Pidennetty oppivelvollisuus ei tarkoita kaikille nuorille samanlaisia opetusjärjestelyjä.

2. Varmistetaan riittävän osaamisen saavuttaminen perusopetuksessa

Perusopetuksen vahvistaminen auttaa niitä, joita uhkaa syrjäytyminen. Perusopetuksen joustavuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja on hyödynnettävä niin, että nuoret saavat riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. On varmistettava perusasioiden, kuten lukemisen,kirjoittamisen ja matematiikan oppiminen. Kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa ei voi olla ilman kunnollista äidinkielen osaamista. Kaikilla oppilailla/opiskelijoilla on oltava mahdollisuus edetä korkea-asteelle asti. Etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät helposti ilman korkea-asteen koulutusta ilman tukitoimia. Jokaiselle pitää taata mahdollisuus saavuttaa riittävä kielen osaaminen joko suomen tai ruotsin kielessä. Tiedot koulutuksen lisääntyvästä periytymisestä korkeakoulutettujen lapsille on huolestuttavaa.

3. Varmistetaan nuorten tasavertainen mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintoja koulutuksenjärjestäjästä riippumatta

Opintoihin liittyvät oppikirja-, työväline- ja muut materiaalikustannukset, tulee hoitaa yksilö- ja perhekohtaisten taloudellisten tukien avulla. Tällä hetkellä opintoihin taloudellista tukea tarvitsee noin joka viides nuori. Tehokkainta olisi kohdistaa rahallisia tulonsiirtoja näille nuorille ja heidän perheilleen esim. nostamalla opintotuen määrää. Laaja kouluverkko myös toisella asteella tukee nuorten joustavaa siirtymistä lukioon ja ammatillisiin opintoihin. 16-vuotias ei useinkaan ole valmis muuttamaan vielä opintojen perässä pois kotoa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tukee tämän tavoitteen toteutumista.

4. Varmistetaan koulutuksen riittävät resurssit

Koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet viime vuosina ammattikorkea- ja ammatilliseen koulutukseen. Myös lukiokoulutuksen rahoitus on heikentynyt. Toisella asteella ryhmäkoot ovat kasvaneet, lähiopetuksesta on tingitty ja tukipalvelut eivät ole riittäviä. Perusrahoitusta tulee lisätä kaikille kouluasteille, jotta voidaan kouluttaa koko ikäluokka. Suomi voi pärjätä globaalissa maailmassa vain osaamisella.

5. Pitkäjänteinen kehittäminen

Koulujärjestelmää on viime vuosien aikana uudistettu. Toisella asteella on tehty ammatillisen koulutuksen reformi, ylioppilaskirjoitusten uudistukset, uusi lukiolaki ja lukion uudet opetussuunnitelmat ovat tulossa. Perusopetuksen asemaa on vahvistettava, koska se on koko koulutusjärjestelmän perusta. Syrjäytymisen ehkäisyyn tehokkain tapa on turvata laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus. Uudistusten tulvassa koulutuksen rahoitus ei ole seurannut samassa tahdissa. 

Lukiouudistus tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen

Lukiolaisten hyvinvointi on noussut aiheellisesti esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Korkeakoulujen valintajärjestelmän uudistuessa ja ylioppilaskokeiden painoarvon kasvaessa lukiolaiset kokevat ymmärrettävästi yhä enemmän paineita ja stressiä. Onkin perusteltua, että meneillään olevan lukiouudistuksen keskeisenä tavoitteena on lukiolaisten hyvinvoinnin edistäminen. 

                                 Petri Lehikoinen ja Riia Palmqvist

https://beta.oph.fi/fi/blogi/lukiouudistus-tahtaa-opiskelijoiden-hyvinvoinnin-lisaamiseen