Koulutuksen avulla on myös mahdollisuus ehkäistä syrjäytymistä, antaa valmiuksia työelämään. Jokaisella nuorella ja aikuisella pitää olla mahdollisuus suorittaa loppuun peruskoulu ja toisen asteen opinnot. Tämän syksyn ensimmäiset viikot ovat jo näyttäneet oppivelvollisuuden laajenemisen mukanaan tuomat ongelmat toiselle asteelle.  Vaikka lähes kaikki nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle, liian moni opiskelijoista keskeyttää opinnot eri syistä tai ei saavu aloittamaan toisen asteen opintoja lainkaan. Syyt siihen, miksi opintoja ei aloiteta tai ne keskeytetään ovat yksilöllisiä. Usein taustalla ovat heikot peruskoulussa saavutetut taidot, väärä alavalinta sekä taloudelliset, sosiaaliset, päihteisiin tai terveyteen liittyvät syyt.  Nyt jo on nähtävissä erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella ongelmia opintoihin kiinnittymisessä. Kouluun on tultu ensimmäisiksi päiviksi, mutta tämän jälkeen opiskelijaa ei enää ole tavoitettu tai vanhemmat eivät saa nuorta tulemaan kouluun. Uudistuksesta puuttuu selkeät ohjeet juuri näiden kaikkein vaikeimmassa tilanteissa olevien nuorten kohtaamiseen.

Kun nuorta on opetuksen järjestäjän toimesta yritetty auttaa kuraattorin, koulupsykologin, terveydenhuollon, etsivän nuorisotyön ja muiden ammattilaisten taholta, niin silti ollaan jo nyt syyskuun alussa tilanteissa, joissa ainoaksi vaihtoehdoksi jää lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Tämän jälkeen yksittäisellä opinto-ohjaajalla ei enää ole työkaluja auttaa nuorta. Laajentunut oppivelvollisuus ei siis ole mitenkään auttanut näitä jo aiemminkin äärimmäisessä syrjäytymisvaarassa olleita nuoria. Lastensuojelu on jo nyt äärimmäisen kuormittunut. Miten taataan tarvittavat palvelut nuoren oppivelvollisuuden suorittamisen tukemiselle?

Resursseja tulee kohdentaa niin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, perhepalveluihin, perusopetuksen erityisen tuen toteuttamiseen kuin laadukkaaseen opinto-ohjaukseen, jotta palvelut näiden nuorten ympärillä olisivat kunnossa. Lisäksi erityisoppilaitoksissa ei riitä paikkoja kaikille tukea tarvitseville nuorille ja liian vähällä tuella opiskelu ammatillisessa koulutuksessa ei onnistu. Nämäkin nuoret tarvitsevat aidon mahdollisuuden valita opiskelupaikkojaan kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaan. Ei ole oikein, että nuoret pääsevät vain niille aloille, joilla sattuu olemaan vapaita opiskelupaikkoja. Varsinkaan, kun edes riittävää tukea opintojen suorittamiseen ei ole. Suomen opinto-ohjaajat ry vaatii, että opiskelupaikkamäärää erityisammattioppilaitoksissa lisätään ja tuen määrää ja laatua kehitetään myös ammatillisessa koulutuksessa yleensä.

 

Suomen opinto-ohjaajat ry nostaa esille seuraavia oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviä korjausehdotuksia, jotta uudistus saadaan toteutettua suunnitelman mukaisesti

 

1. Varmistetaan riittävän tuen saaminen opintojen kaikissa vaiheissa  

Varmistetaan opinto-ohjauksen avulla, että kaikki nuoret löytävät perusopetuksen jälkeen itselleen sopivan opiskelupaikan. Opinto-ohjaus tarvitsee toimiakseen riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa peruskoulussa ja toisella asteella. Tällä varmistetaan opinto-ohjauksen tasavertainen saatavuus ja laatu opiskelijalle riippumatta oppilaitoksesta, jossa hän opiskelee. Etenkin ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen saatavuudessa on suuria puutteita joissakin oppilaitoksissa. On erityisesti kiinnitettävä huomiota ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen monipuolisiin tarpeisiin. Jatkuvan haun kautta ammatillisessa koulutuksessa on edelleen moninainen opiskelijajoukko, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuden piiriin. On myös pidettävä huolta siitä, että näille opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta. Vaarana on, että liian pieni ohjausresurssi suunnataan oppivelvollisille. Suositusten rinnalle tarvitaan riittävä lainsäädäntö turvaamaan oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus lähiopetukseen ja oikea-aikaiseen opinto-ohjaukseen.  

   

 

2. Varmistetaan riittävän osaamisen saavuttaminen peruskoulussa  

Peruskoulun vahvistaminen auttaa parhaiten niitä, joita uhkaa syrjäytyminen. Peruskoulun tulee jatkossakin tarjota kotitaustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää lahjakkuuksiaan. Perusopetuksen joustavuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja on hyödynnettävä niin, että nuoret saavat riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. On palattava perusasioihin, kuten lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen.

 

3. Varmistetaan nuorten tasavertainen mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintoja koulutuksen järjestäjästä riippumatta  

Laaja kouluverkko myös toisella asteella tukee nuorten joustavaa siirtymistä lukio – ja ammatillisiin opintoihin. 16-vuotias ei useinkaan ole valmis muuttamaan vielä opintojen perässä pois kotoa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tukee tämän tavoitteen toteutumista.  

Suomen koulutusjärjestelmän yksi suurimmista vahvuuksista on pätevät ja korkeasti koulutetut opettajat, jotka saavat suhteellisen vapaasti päättää keinot, joilla päästään opetussuunnitelman asettamiin tavoitteisiin. Tätä kannattaa jatkossakin vaalia!  

 

 

4. Varmistetaan koulutuksen riittävät resurssit toteuttaa sille annettua tehtävää  

Peruskoulun vahvistaminen auttaa parhaiten niitä, joita uhkaa syrjäytyminen. Peruskoulun tulee jatkossakin tarjota kotitaustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää lahjakkuuksiaan.  

 

Paras lopputulos saadaan kohdentamalla lisäresursseja niitä tarvitseville nuorille. Perusrahoitusta tulee lisätä kaikille kouluasteille, jotta suomalainen koululaitos voi hoitaa laadukkaasti tehtäväänsä koko työikäisen väestön kouluttajana. Suomi voi pärjätä globaalissa maailmassa vain korkeatasoisella osaamisella.   

 

5. Pitkäjänteinen kehittäminen  

Koulutuksen järjestäjiä on tuettava pirstaleisen hankerahoituksen sijaan.  Rahoituksen tulee pohjautua valtakunnan tasolla linjattuihin tarpeisiin sekä kuntien ja koulutuksen järjestäjien omiin koulutuksen kehittämissuunnitelmiin sekä tutkittuun tietoon. Perusopetuksessa ja toisella asteella yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa Suomen opinto-ohjaajat ry:n ja OAJ:n suosituksen mukaan.  Koulun ja oppilaitoksen laatuun pitää voida luottaa koulutuksen järjestäjästä ja koulutusta tarjoavasta yksiköstä riippumatta. Saman koulutuksen järjestäjän alla voi olla useita erilaisia yksiköitä, jotka järjestävät opinto-ohjausta kukin omalla tavallaan. Nykyiset käytännöt eivät ole riittäviä turvaamaan oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta opinto-ohjaukseen ja tukipalveluihin ympäri Suomen.  

 

Etenkin toisella asteella on tehty paljon koulutuksen kehittämistyötä viime vuosina esim. ammatillisen koulutuksen reformi, ylioppilaskirjoitusten uudistukset, uusi lukiolaki ja uudet opetussuunnitelmat ovat tulossa voimaan. Näiden uudistusten vaikutuksia tulee arvioida ennen kuin lähdetään tekemään uusia suuria koulutuspoliittisia muutoksia. Perusopetuksen asemaa on vahvistettava, koska se on koko koulutusjärjestelmän perusta. Syrjäytymisen ehkäisyyn tehokkain tapa on turvata laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus sekä riittävät tukipalvelut. 

 

Suomen opinto-ohjaajat ry

Suomen opinto-ohjaajat ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa luonnoksesta koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Suomen opinto-ohjaajat ry pitää valmisteilla olevaa selontekoa tärkeänä, jotta Suomen koulutuspolitiikassa päästään kohti pitkäjänteistä ja strategista kehittämistä.

 

Riittävän perusrahoituksen takaaminen koulutukseen kaikilla kouluasteilla

Koulutuspolitiikka on ollut viime vuosina sekä liian lyhytjänteistä että kapea-alaista, yksittäisten koulutusasteiden kehittämistä ilman kokonaisnäkemystä niin eri koulumuodoissa perusasteelta ammatilliseen kuin niiden nivelvaiheissakin. Kehittämistä on leimannut hankerahoitus, joka näyttäytyy lyhytjänteisenä ja sirpaleisena koulutuksen kehittämisenä. Seuraavien vuosien aikana ikäluokat tulevat pienenemään. Koulutuksen tulee tästä huolimatta olla saavutettavaa ja laadukasta joka puolella Suomea koulutuksen järjestäjästä riippumatta kaikilla kouluasteilla.

Suomen opinto-ohjaajat ry kiinnittää huomiota, että rahoituksen linjauksien tulee olla selkeämpiä kuin selonteossa nyt on. Jos koulutukselle tarkoitettu rahoitus ei ole selkeästi korvamerkittyä, on vaara, että koulutuksenjärjestäjä käyttää rahoitusta muihin tarkoituksiin. Opinto-ohjauksen kehittämistyöhön tällä hetkellä varatut rahat näyttävät osittain valuvan muihin kohteisiin, mm. hankkeisiin, joissa ei opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavat henkilöt tekevät erilaista ohjaus- ja opastustyötä. Koulutukseen käytetyn rahoituksen tarkempi seuranta olisi erittäin tärkeää, jotta rahat kohdistuisivat sinne, minne ne on alun perin tarkoitettu.

Jatkuvat koulutusmäärärahojen leikkaukset ovat johtaneet siihen, että koulutuksen tasa-arvo on heikentynyt ja oppijat jäävät vaille tarvitsemiaan tukitoimia ja etenkin ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen määrä on hälyttävästi pienentynyt. Kasvatuksen ja koulutuksen on oltava laadukasta varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Yhtenä keinona tähän olisivat sitovat mitoitukset esim. Oppilas/opiskelijamäärä yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa. Tulisi tarkemmin seurata koulutuksen järjestäjän vastuulla olevia esim. ryhmäkokoja, oppimisen tuen keinojen tehokasta ja tarkoituksen mukaista käyttöä, käytettyjen oppimateriaalien laadukkuutta ja opetushenkilöstön mahdollisuutta päivittää osaamistaan. Kaikilla kouluasteilla tulee olla mahdollisuus laadukkaiden digitaalisten materiaalien käyttöön ja tämä edellyttää myös ajan tasalla olevaa tietoteknistä laitteistoa.

 

Perusopetuksen laadun takaaminen

Perusopetus on suomalaisen osaamisen kulmakivi. Sen laatu taataan etenkin riittävällä rahoituksella ja huolehtimalla opetusalan vetovoiman säilymisestä. Tällä pidetään yllä suomalaisen osaamisen vahvaa perustaa. Perusopetuksen oppimistulosten nosto vaatii konkreettisia toimenpiteitä. On käännettävä katse jatkuvasta muutoksesta takaisin opetuksen perusasioihin esim. lukutaidon vahvistamiseen.

Tämän hetken eriytymistrendi on erittäin huolestuttavaa. On tärkeää huolehtia myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden mahdollisuudesta edetä aina korkeakoulutukseen asti. Suomen-opinto-ohjaajat ry pitää tärkeänä, että perusopetuslaki takaa kaikille oikeuden kasvaa, oppia ja kehittyä turvallisessa ympäristössä taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Opinto-ohjauksen laadun takaamiseksi perusopetuksessa ja toisella asteella Suomen opinto-ohjaajat ry pitää tärkeänä, että yhdellä opinto-ohjaajalla on enintään 200 ohjattavaa. Nykyisistä suosituksista huolimatta monet koulutuksen järjestäjät eivät resursoi opinto-ohjausta riittävästi.

 

Toinen aste

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää erittäin tärkeänä linjausta, jonka mukaan toista astetta kehitetään jatkossakin duaalimallin pohjalta. Lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on omat selkeät tehtävänsä. On tärkeää, että korkeatasoinen ammatillinen ja lukiokoulutus tuottavat nuorille vahvan pohjan sekä yhteiskunnassa että työelämässä toimimiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen. Viime vuosina ja tällä hetkellä käynnissä olevien mittavien uudistusten loppuun saattaminen vaatii niiden käytännön toteutukselle aikaa ja työrauhaa.

Opiskelijan tarpeiden mukaisen opetuksen ja tuen toteutuminen edellyttää ammatillisessa koulutuksessa, että määritetään kansallisesti yhtenevä tuntimäärä, joka vastaa osaamispistettä kuten lukiossa on opintopisteen osalta säädetty.  Lähtökohdaksi ammatillisessa koulutuksessa on otettava, että yksi osaamispiste vastaa vähintään 18 tuntia opetusta, jos opiskelijalla ei ole opiskeltavasta kokonaisuudesta aiemmin hankittua osaamista. Lisäksi ammatillisessa- ja lukiokoulutuksessa opiskelijalle on säädettävä oikeus tukiopetukseen ja ammatillisessa koulutuksessa myös oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen.

Koulutuksen toteutumisen seuranta ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan toisen asteen koulutukseen tulee määrittää opettajien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien suhdeluku opiskelijoita kohden. Selonteossakin korostetut yksilöllisemmät opintopolut ja henkilökohtainen opintojen suunnittelu edellyttää yhtä enemmän yksilöllisempää opetusta ja ohjausta – näiden toteutuminen tämänhetkisillä resursseilla ei ole mahdollista. Toteutetuissa, viimeaikaisissa uudistuksissa opinto-ohjausta on lisätty ja sen merkitys opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä tunnustettu. Opinto-ohjauksen ja myös jatko-opintoihin ohjaamisen vahvistuminen edellyttää riittävää opinto-ohjaajamääritystä. Nykyisin yksi opinto-ohjaaja voi toisella asteella vastata jopa 1000 opiskelijan ohjauksesta.

Ylioppilastutkintoa, lukiodiplomia ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa on kehitettävä kokonaisuutena. Opiskelijavalinnan pisteytysmallia on kehitettävä lukion yleissivistävyyttä tukevaan suuntaan. Tällä hetkellä korkeakoulujen ja varsinkin yliopistojen opiskelijavalinta ohjaa merkittävästi opiskelijoiden lukioaikaisia valintoja. Kehitettäessä korkeakoulujen opiskelijavalintaa on lukio-opiskelijoiden lisäksi pidettävä huoli siitä, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhdenvertainen jatko-opinto-oikeus tulee huomioon otetuksi. Jatko-opintojen kannalta oleellista on turvata sellainen osaaminen, että tutkinnon suorittaneella on riittävät valmiudet osaamisen kasvattamiseen korkea-asteella. Mikäli ammatillisesta peruskoulutuksesta halutaan opiskelijoiden jatkavan enemmän korkea-asteen opintoihin, on kahden tutkinnon opiskelun asemaa selkeästi parannettava.

 

Koulutuksen kehittäminen kaikilla kouluasteilla

Koulutuksen kenttä kaipaa konkreettisia toimenpiteitä pelkkien tavoitteiden asettamisen sijaan. Tämä vaatii pitkäjänteistä sitoutumista kehittämistyöhön. Erityisen tärkeää on kuunnella henkilöstöä, joka työskentelee oppilaitosten arjessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. He ovat kuitenkin etulinjassa toteuttamassa uudistuksia ja uudistukset siirtyvät käytännön tasolle parhaiten silloin, kun henkilöstöllä on tunne kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Koulutus on merkittävä investointi Suomen tulevaisuuden kilpailukyvylle ja siksi se on turvattava. Suomi on jäämässä jälkeen koulutukseen käytettävän rahoituksen määrässä ja se on kestämätön tilanne, jos Suomi aikoo jatkossakin kilpailla korkealla osaamistasollaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tieteellinen tutkimus ja sen vaatima korkeasti koulutettu väestö, ovat menestymisen keskiössä. On taattava sellainen rahoituksen taso kaikille kouluasteille, joka takaa pitkäjänteisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen. Opinto-ohjauksella on merkittävä rooli yksilöiden oman koulutuspolun löytymiseen ja siksi se on keskeinen elementti onnistuneiden koulutusvalintojen ja osaamisen turvaamisen taustalla. Jokaisella kouluasteella on oltava saatavilla laadukasta opinto-ohjausta perusopetuksesta aina korkeakouluun asti, ja sen takaavat vain koulutetut opinto-ohjaajat sekä riittävän pieni määrä ohjattavia per opinto-ohjaaja. Koulutusjärjestelmää tulisi myös kehittää niin, että se kannustaa tulevia sukupolvia opetusalan työtehtäviin. Suomessa opettajakoulutuksen vetovoimaisuus on perinteisesti ollut erittäin hyvä, mutta viime vuosien kehitys on ollut huolestuttava Jatkuvat leikkaukset ja ylityöllistetty opetushenkilöstö ei tällä hetkellä kannusta nuoria alalle.

 

 

Armi Nurmi                                                                     Heini Kelosaari

Suomen opinto-ohjaajat ry                                            Suomen opinto-ohjaajat ry

puheenjohtaja                                                                 lukiotoimikunta puheenjohtaja

armi.nurmi@sopo.fi                                                       heini.kelosaari@somero.fi

puh. 044 0723220

 

 

Sirpa Puikkonen                                                            Emmi Hannuksela

Suomen opinto-ohjaajat ry                                            Suomen opinto-ohjaajat ry

ammatillisen koulutuksen toimikunnan                          perusopetustoimikunta puheenjohtaja

puheenjohtaja                                                                 emmi.hannuksela@vantaa.fi

sirpa.puikkonen@gradia.fi

 

 

Tuija Syväjärvi

Suomen opinto-ohjaajat ry

korkeakoulutoimikunta puheenjohtaja

tuija.syvajarvi@lapinamk.fi

20.11.2020 

Suomen opinto-ohjaajat ry:n kannanotto koskien ammatillisten perustutkintojen opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osp arviointia 

Suomen opinto-ohjaajat ry haluaa tuoda esille pitkään jatkuneen epäkohdan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opinto-ohjauksen arvioinnissa. Ammatillisten perustutkintojen opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osp arviointi on koettu epäoikeudenmukaiseksi koko sen olemassaolon ajan. Nykyisten ohjeiden mukaan opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet tulee arvioida yhteisten tutkinnon osien arvioinnin mukaisesti asteikolla 1-5. Lukion vastaava kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla. Opinto-ohjaajat ovat olleet useita kertoja yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja Opetushallitukseen, joista on annettu ymmärtää, että virheet tullaan myöhemmin korjaamaan heti tilaisuuden tullen. Kuitenkin kun esim. Opetushallituksen järjestämässä yhteiskunta- ja työelämäosaamisen -tutkinnon osan perusteluonnoskeskustelussa 19.10.2020 asia nostettiin esille, tilaisuuden vetäjän käsityksen mukaan asiasta ei ole kukaan puhunut syksyn 2018 jälkeen. Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet sisältyvät kyseiseen kokonaisuuteen.

Ammatillisessa koulutuksessa työskentelevät opinto-ohjaajat kokevat erittäin haastavana arvottaa eri opiskelijoiden urasuunnitelmia tai sen tekotaitoja keskenään huomioiden kuitenkin opiskelijan oma persoona ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Jos opiskelija on hyvin työorientoitunut eikä perehdy aktiivisesti jatkokoulutusmahdollisuuksiin, ei hänelle nykyohjeistuksen mukaan voisi antaa opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet opinnoista kiitettävää arvosanaa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kuitenkin kouluttaa ihmisiä ensisijaisesti työelämään unohtamatta jatko-opintoväyliä. Tällä hetkellä aika moni (on oppilaitoskohtaisia eroja) ammatillisen koulutuksen opiskelija saa opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksista yleensä saman arvosanan kuin kaikki opiskelukollegat samassa oppilaitoksessa esim. K5. On myös hyvin arveluttavaa, että jatko-opintoihin pyrittäessä tämä opintojakso lasketaan mukaan keskiarvoon, jolla pyritään ammattikorkeakouluun.

Lisäksi valtakunnallisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohjeistuksien mukaisesti lukion 2. kurssi voidaan tunnustaa lukion opo2 kurssista. Tätä ei voida käytännössä tehdä, koska lukiolaisella ei ole siitä arvosanaa. Suomen opinto-ohjaajat ry pitää tärkeänä, että toisella asteella ei anneta numeerista arviointi opinto-ohjauksesta, sillä arviointi perustuu opiskelijan itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä. Jokainen opiskelija asettaa itselleen omat tavoitteensa, joiden toteutumista ohjauksessa seurataan.

Nyt on tekeillä uudet kriteerit yhteisiin ammatillisen koulutuksen tutkinnon osiin, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2022. Suomen opinto-ohjaajat ry ehdottaa, että jatkossa kaikki toisen asteen opiskelijat arvioidaan samalla tavalla opinto-ohjaukseen liittyvien opintojen osalta eli hyväksytty / hylätty asteikolla. Jatko-opintoihin pyrkiminen ei voi olla kiinni opinto-ohjauksen arvosanasta, kuten se nyt voi olla.

Lisätietoja asiasta antaa puheenjohtaja Sirpa Puikkonen, ammatillisen koulutuksen toimikunta, sirpa.puikkonen@gradia.fi, p. 040 341 6164.

 

 

 

LIITE:

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet, 1 osp, pakolliset osaamistavoitteet

Omien kiinnostuksen kohteiden, mahdollisuuksien ja tuen tarpeiden tunnistaminen

Opiskelija

• seuraa oman oppimisensa edistymistä ja osaamisensa hankkimista tunnistaen mahdollisen tuen tarpeen
• tunnistaa kiinnostuksensa kohteita ja omia ammatillisia mahdollisuuksiaan
• selvittää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja kehittämiskohteitaan
• arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan säännöllisesti

Tutkintoa ja uraa koskevien valintojen tekeminen

Opiskelija

• selvittää itselleen sopivia vaihtoehtoja oman urasuunnitelmansa tueksi käyttäen erilaisia tietolähteitä ja sähköisiä ohjauspalveluja
• tietää oman tutkinnon muodostumisen, tutkinnossa vaadittavat suoritukset ja valinnan mahdollisuudet, jotka edistävät työelämään sijoittumista ja omaa urasuunnitelmaa
• seuraa tutkinnon suorittamisen edistymistä
• käyttää tarkoituksen mukaisia oppimisympäristöjä osaamisensa hankkimisessa

Tiedon hankkiminen erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja koulutustarjonnasta tutkinnon suorittamisen aikana

Opiskelija

• käyttää jatkokoulutukseen ja tulevaisuuden suunnitteluun tarvittavia tietolähteitä, ohjauspalveluja ja hakujärjestelmiä
• hankkii tietoa itselleen sopivista jatkokoulutuksen vaihtoehdoista ja tekee urasuunnitelman
• perehtyy jatkokoulutuksen pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyyn ja valintakriteereihin

Työnhakuun ja oman osaamisen esittelyyn valmistautuminen tutkinnon suorittamisen aikana Opiskelija

• perehtyy työpaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, työympäristöihin ja kartoittaa itselleen sopivia uravaihtoehtoja
• tekee omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan näkyväksi työnhakua varten ja esittelee osaamistaan kattavasti
• hakee työpaikkoja ja hyödyntää hakujärjestelmiä ja -menetelmiä
• päivittää urasuunnitelmaansa työllistymistä varten

Suunnitelma arvioinnista

TYYDYTTÄVÄ 1

Tekee tehtävät annettujen ohjeiden mukaisesti

Tarvitsee ajoittain lisäohjeistusta

Toimii yhteistyössä muiden kanssa

Tuntee joiltakin osin osa-alueen keskeisen käsitteistön ja tiedot

Käyttää tehtävissä tarvittavaa perustietoa

Muuttaa toimintaansa saamansa palautteen pohjalta

TYYDYTTÄVÄ 2

Tekee tehtävät oma-aloitteisesti ja pyytää tarvittaessa lisäohjeistusta

Toimii yhteistyökykyisesti

Tuntee osa-alueen keskeisen käsitteistön ja tiedot

Käyttää tehtävissä tarvittavaa perustietoa tarkoituksenmukaisesti

Muuttaa toimintaansa saamansa palautteen ja omien havaintojensa pohjalta

HYVÄ 3

Tekee tehtävät itsenäisesti

Toimii yhteistyökykyisesti ja aloitteellisesti

Ratkaisee tavanomaisia ongelmatilanteita

Hallitsee osa-alueen keskeisen käsitteistön ja tiedot

Käyttää tehtävissä tarvittavaa tietoa monipuolisesti

Arvioi suoriutumistaan perustellen

HYVÄ 4

Tekee tehtäväkokonaisuuden itsenäisesti

Toimii yhteistyökykyisesti ja rakentavasti

Ratkaisee ongelmatilanteita käyttäen monipuolisia tapoja

Hallitsee osa-alueen käsitteistön ja tiedot sekä tunnistaa siihen liittyviä erityispiirteitä

Soveltaa tehtäväkokonaisuudessa tarvittavaa tietoa monipuolisesti ja perustellusti

Arvioi suoriutumistaan perustellen ja tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan

KIITETTÄVÄ 5

Tekee tehtäväkokonaisuuden suunnitelmallisesti ja itsenäisesti

Toimii yhteistyökykyisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa

Ratkaisee ongelmatilanteita monipuolisilla tavoilla ja tekee kehittämisehdotuksia

Hallitsee osa-alueen käsitteistön ja tiedot laaja-alaisesti ja syvällisesti

Soveltaa tehtäväkokonaisuudessa tarvittavaa tietoa monipuolisesti, perustellusti ja kriittisesti

Arvioi suoriutumistaan realistisesti ja esittää ratkaisuja osaamisensa kehittämiseen

opomitoitus_kuntoon

 

 https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2020/opinto-ohjausta-pitaisi-voida-antaa-aiemmin-ja-enemman–saastaisi-valtavasti-yhteiskunnan-resursseja/

 

Suomen opinto-ohjaajat ry on havainnut merkittävän epäkohdan, joka koskee arvosanojen siirtämistä Koski-palveluun ammatillisen koulutuksen päättövaiheessa korkeakoulujen yhteishakua varten. Tiedonsiirtoon liittyvien asioiden takia on vaarana, etteivät opiskelijoiden arvosanat ehdi valmistumiskeväänä ammattikorkeakoulujen yhteishakuun. Korkeakoulujen haku-uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluun. Nyt on vaarana, että ammatillisesta koulutuksesta kevätlukukauden päätteeksi valmistuvan arvosanat eivät siirry ajoissa ammattikorkeakoulujen yhteishakua varten. Tällöin opiskelija ei voi samana keväänä pyrkiä ammattikorkeakouluun, vaan jatko-opintoihin on hakeuduttava joko syksyn tai seuraavan kevään korkeakoulujen yhteishaussa.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n saamien tietojen perusteella arvosanatiedot ammatillisesta koulutuksesta valmistuvan osalta tulee olla Koski-palvelussa 15.5, jotta voi pyrkiä samana keväänä ammattikorkeakouluun ammatillisen tutkinnon arvosanojen perusteella. Lisävaatimuksena on esitetty, että ammatillisesta koulutuksesta tulee myös valmistua ennen tuota päivää ja valmistuminen tulee olla kirjattuna Koski-palveluun.

Tästä muodostuu ammatillisesta koulutuksesta valmistuvalle seuraavia ongelmia:

1. Kun opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa kevätlukuvuoden päätteeksi, ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat eivät ole mukana saman kevään ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa.
2. Jos halutaan, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat voivat hakea samana keväänä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun, on valmistumispäivää aikaistettava. Valmistumispäivän aikaistaminen vaikuttaa koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Ei ole itsestään selvää, että koulutuksen järjestäjä siirtää osalle valmistumispäiviä aikaisemmaksi.
3. Monet ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat opintotukea, jos opiskelijan valmistumispäivää aikaistetaan, vaikuttaa se myös opintotukeen. Puolikkaille kuukausille ei Kela myönnä opintotukea. Lukiosta valmistuva kevään ylioppilas saa opintotukea valmistumispäiväänsä saakka eli tänä keväänä 30.5. asti.

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää erityisen tärkeänä, että nostamamme epäkohta korjataan. Pyydämme korjaamaan epäkohdan jo tämän kevään ammattikorkeakoulujen yhteishakumenettelyssä. Lukiosta keväällä valmistuvien ylioppilaiden arvosanat ehtivät korkeakoulujen yhteishakuihin, mutta ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien eivät. Onkin tärkeää, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden todistusarvosanat ehtivät saman kevään ammattikorkeakouluhakuun ja ammatillisen koulutuksen tutkintotodistus voidaan päivätä kevätlukukauden päätöspäivään, kuten lukiossakin.

Lukiosta keväällä valmistuvan arvosanatiedot ylioppilastutkintolautakunta siirtää Koski-palveluun keväällä 2020 15.5. ja valmistumispäiväksi kevään 2020 ylioppilailla merkitään todistukseen 30.5. Vaatimus ammatillisen koulutuksen valmistumispäivästä viimeistään 15.5. tulee poistaa arvosanatietojen siirron ehtona. Todistusvalinnassa mukana olemiseen tulee riittää ammatillisen koulutuksen osalta se, että arvosanat ovat 15.5. mennessä Koski-järjestelmässä. Koulutuksen järjestäjän arvosanatiedot siirtyvät Koski-järjestelmään reaaliaikaisesti, joten estettä arvosanatietojen tiedonsiirrolle ei ole ja valmistumispäivän aikaistamiselle ei ole täten tarvetta. Ammatillisen koulutuksen valmistumispäiväksi voidaan tällöin kirjata kevätlukukauden viimeinen päivä.

Pyydämme ottamaan asian huomioon toiselta asteelta valmistuvien opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi ja korkeakouluun sujuvan siirtymisen edistämiseksi jo valmistumiskeväänä.

 

 

Yhdenvertainen ja laadukas opinto-ohjaus turvaa oppivelvollisuuden laajenemisen onnistumisen. Opo -mitoituksella varmistetaan laadukkaan ohjauksen saatavuus koko maassa

Monella alalla löytyy henkilömääriä koskevat suhdeluvut, rekisterit ja mitoitukset. Koulutuksesta nämä puuttuvat. Kyse on oppijan yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta saada asiantuntevaa ja osaavaa ohjausta koulutuksen järjestäjän sijainnista tai halukkuudesta riippumatta. OAJ on laskenut, että perusopetuksesta, lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta puuttuu lähes 900 opoa. Vajauksen vuoksi 176 000 oppijaa on nyt ilman riittävää ammattitaitoisen opon antamaa ohjausta. Perusopetukseen tarvitaan 190, lukioon 190 ja ammatilliseen 500 opoa lisää, jotta mitoitus saadaan kuntoon. OAJ:ssä on tehty laskelmat näiden lisäysten aiheuttamista kustannuksista.

Opinto-ohjaajien lisäykset voidaan OAJ:n mukaan toteuttaa kohdentamalla hallitusohjelmassa koulutukseen luvattuja hankerahoja tarkoituksenmukaisesti. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opojen määrän lisääminen vaatisi molemmille koulutusmuodoille reilun neljän miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta kolmen vuoden ajan. Ammatillisessa koulutuksessa hankerahoitusta pitäisi kohdentaa ja lisätä 11 miljoonaa kolmen vuoden ajan. Seuraavan hallituksen tehtävänä olisi OAJ:n mielestä säätää mitoitus lakiin ja tehdä rahoituksesta pysyvää. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että perusopetuksen ja lukion rahoitusta korotetaan 13 miljoonalla ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta 33 miljoonalla.

Ohjauksen lisääminen on viisasta kansantalouden kannalta. Jokainen pelkän peruskoulun varaan jäänyt aiheuttaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja muita enemmän kuluja. Nyt noin 10 000 nuorta eli 16 % ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Keskeyttämisen yleisin syy on väärä alavalinta. Keskeyttämisen ehkäiseminen on tehokkainta, kun ohjausta tehostetaan jo yläkoulun aikana. OAJ on laatinut tähän tukiopinto-ohjauksen – mallin. Siinä tuettu ohjaus aloitetaan perehtymällä toisen asteen opintoihin ja alavalintoihin suunnitelmallisesti jo kahdeksannen vuosiluokan alusta perusopetuksen oppilaanohjaajan ja toisen asteen opinto-ohjaajan yhteistyönä. Tuettu ohjaus jatkuisi yläkoulun loppuun ja vielä vuoden toiselle asteelle.

Niille epäilijöille, jotka sanovat, että lakiin kirjattu mitoitus tulisi liian kalliiksi, voi esittää laskelmat siitä, mitä yksi pelkän perusopetuksen varaan jäänyt henkilö yhteiskunnalle maksaa. Minimiarvio on, että keskimäärin kustannukset ovat 230 000–370 000 e suuremmat kuin koulutuksen saaneesta.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Inkeri Toikka, OAJ

Syksyn 2019 korkeakoulujen yhteishaussa käytetään uutta AMK-valintakoetta, jonka tiimoilta haastateltavina ovat AMK-todistusvalintahankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin ja todistusvalintojen & valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi –osahankkeiden vetäjä Kirsi Talman Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Keskustelimme Haaga-Helian kahvilassa 27.8.2019.

 

Millainen taustafilosofia uudella AMK-valintakokeella on?

AMK-valintakoetta varten on tehty mittava selvitystyö. Liikkeelle on lähdetty siitä, että kokeen tulee olla tutkittuun tietoon perustuva ja siinä prosessissa on kunkin tutkinnon näkökulmasta tehty kirjallisuuskatsaukset ja pyritty selvittämään ne asiat, jotka ovat keskeisimpiä kunkin ammattikorkeakoulututkinnon valintakokeessa arvioitavista asioista. Selvitystyön perusteella todettiin, että ammattikorkeakoulusektorilla on tutkintoja, joita ei sellaisenaan löydy kansainvälisistä vertailukohteista. Empiiristä tietoa kerättiin perustamalla kuhunkin tutkintoon asiantuntijapaneeli, joka osallistui katsauksessa saatujen tietojen täydentämiseen. Näin on pyritty varmistamaan se, että AMK-valintakoe mittaa tai arvioi kullakin alalla tarvittavia keskeisiä valmiuksia.

 

Ammattikorkeakouluilla on vahva tahtotila valintojen kehittämiseksi, koska nykytila on ollut haasteellinen. Ammattikorkeakoulujen johto on vahvasti sitoutunut asiaan, mutta kyse on ensisijaisesti hakijanäkökulmasta. Hakijalle uusi AMK-valintakoe on positiivinen muutos, koska se selkiyttää aikaisempaa tilannetta. Aikaisemmin valintakokeet ovat nimittäin olleet erilaisia keskenään, jopa saman alan sisällä, eikä niissä välttämättä ole ollut tutkimuspohjaa. Useisiin eri valintakokeisiin on myös käytetty valtava määrä resursseja. Myös hakija on saattanut joutua osallistumaan moniin eri valintakokeisiin hakiessaan eri ammattikorkeakoulututkintoihin.

 

Mitä valmiuksia nousi tutkimustyössä esiin sellaisina, jotka mittaavat ammattikorkeakouluopinnoissa menestymistä?

Ne osa-alueet, jotka nyt tulevat muodostamaan uuden AMK-valintakokeen, nousuivat esiin keskeisimpinä. Päätöksentekotaidot, kieli- ja viestintätaidot sekä lähestulkoon kaikilla aloilla matemaattiset taidot ennustavat parhaiten opintomenestystä ammattikorkeakouluopinnoissa. Osa-alueet eivät siis ole ”hatusta heitettyjä”, vaan tarkoin määriteltyjä. Lisäksi jokaisen osa-alueen sisällä tehtiin tarkempaa tutkimusta.

 

Uuden valintakokeen eteen on tehty paljon huolellista taustatyötä, mutta kokeen kehittäminen ei suinkaan pääty tämän ensimmäisen AMK-valintakokeen käyttöön ottoon. Sitä seurataan, tutkitaan ja kehitetään edelleen. Aikaisemmin ei ole laaja-alaisesti tai systemaattisesti tarkasteltu sitä, mihin aiemmat kokeet pohjautuvat tai mikä niiden vaikuttavuus on ollut.

 

Mitä voitte sanoa kokeen vaatimustasosta ja erottelevuudesta?

AMK-valintakokeen vaatimustaso on arvioitu sellaiseksi, että hakija selviytyisi ammattikorkeakouluopintojen ensimmäisestä puolesta vuodesta. Sen tehtäviä on pilotoitu, ja näiden tulosten perusteella on arvioitu jokaisen yksittäisen kysymyksen/tehtävän erottelevuutta ja vaikeustasoa.

 

Näemme, että uusi AMK-valintakoe toimii vetovoimatekijänä ammattikorkeakouluihin, sillä nyt ammattikorkeakoulut näyttäytyvät hakijalle yhdenmukaisena ja helposti lähestyttävänä. Hakijan ei tarvitse tutustua ammattikorkeakoulujen yksittäisiin valintakokeisiin ja niiden sisältöihin tai ennalta luettaviin aineistoihin. 

 

Uusi AMK-valintakoe poistaa myös sosiaali- ja terveysaloilla aikaisempina vuosina käytössä olleen kaksivaiheisen valinnan, jolloin valintakokeeseen pääsi osallistumaan koulumenestyksen tai esivalintakokeen perusteella. Nyt kaikilla hakijoilla on mahdollisuus hankkia opiskelupaikka vetovoimaisilta aloilta yhdellä valintakokeella. Toki on muistettava, että ammattikorkeakouluissa on hyvin vetovoimaisia aloja, mutta myös vähemmän vetovoimaisia aloja. Valintatavasta – todistusvalinta tai valintakoe – riippumatta joihinkin tutkintoihin pisterajat pysyvät korkeina.

 

Syksyn AMK-valintakokeen kysymykset ja pisteytykset analysoidaan huolellisesti kokeen jälkeen ja otetaan huomioon kevään kokeessa. Tässä vaiheessa ei tiedoteta tarkemmin AMK-valintakokeen sisällöstä tai tehtävätyypeistä. AMK-valintakokeen sisältöön ja pisteytyksiin liittyvät seikat on kuvattu ammattikorkeakouluun.fi-sivustolla.

 

Kevään 2020 korkeakoulujen yhteishaussa valitaan suurin osa opiskelijoista todistusten perusteella. Mitä ajatuksia haluatte nostaa esiin ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmalleista?

AMK-valintakoe ja todistusvalinnassa käytettävät pisteytysmallit ovat valintatapauudistuksen kaksi eri puolta. Keväästä 2020 suurin väylä ammattikorkeakouluun on todistusvalinta, johon allokoidaan eniten aloituspaikkoja. Seuraavaksi suurin on AMK-valintakoeväylä. Lisäksi on joitakin muita mahdollisia väyliä joihinkin hakukohteisiin, kuten avoimen ammattikorkeakoulun väylä. AMK-valintakoe tullee olemaan lähes yhtä suuressa roolissa aloituspaikkoihin nähden kuin todistusvalinta. On ammattikorkeakoulukohtaista, mille valintatavalle aloituspaikat allokoidaan.

 

Ammattikorkeakoulujen ylioppilastodistusvalinnassa käytettävä pisteytysmalli antaa lukiolaisille melkoisen vapaat kädet tehdä ainevalintoja. Samassa korissa olevista reaaliaineista ja kielistä saa saman verran pisteitä, mikä antaa lukiolaiselle vapauden tehdä omat valintansa.

 

Täytyy huomioida, että todistusvalinnassa on kaksi eri kokonaisuutta: yliopistoissa käytettävät pisteytysmallit ja ammattikorkeakouluissa käytettävät pisteytysmallit. Näiden mallien takana on eri periaatteet, eikä ammattikorkeakouluissa käytettävän pisteytysmallin luulisi merkittävästi muuttavan lukiolaisten ainevalintoja. Äidinkieli ja vieras/toinen kotimainen kieli ja matematiikka huomioidaan kaikilta hakijoilta. Paljon julkisuudessa keskustellun matematiikan osalta voi nostaa esille sen, että lyhyen matematiikan kirjoittamisesta saa myös pisteitä, paikoitellen jopa enemmän kuin heikosta pitkästä. Ylipäänsä kannustetaan matematiikan opiskeluun, ei ainoastaan pitkän matematiikan. Hakija on myöskin mukana todistusvalinnassa, vaikka matematiikkaa ei olisi kirjoittanutkaan. Toki tässä tullaan taas siihen, että suosituimpiin hakukohteisiin vaaditaan korkeampia todistuspisteitä.

 

Ammattikorkeakoulun ylioppilastodistuksen pisteytysmalli viisine aineineen on varsin tasapainoinen kokonaisuus, joka ei vaadi taktikointia. Parhaimman tuloksen lukiolainen saa, mikäli opiskelee kiinnostuksen kohteitaan ja suorittaa ylioppilaskirjoituksissa juuri ne aineet.

 

Julkisuudessa on puhuttu lähes yksinomaan yliopistojen pisteytysmalleista, mutta näkisimme, että nämä ammattikorkeakouluissa käyttöön otettavat pisteytysmallit ovat niistä erillisiä ja tietyllä tavalla rauhoittavat niitä hakijoita, jotka hakevat ensisijaisesti ammattikorkeakouluun.

 

Myös pisteytysmallien taustalla on tutkimustietoa ja aineet on pisteytetty sen mukaan, miten ne ennakoivat menestymistä ammattikorkeakouluopinnoissa. Myöskin todistusvalinnan tuloksia tullaan seuraamaan ja jatkokehittämään. Samoin kun todistusvalinta on ollut käytössä jonkin aikaa, nähdään, mille tasolle vaadittavat pisteet asettuvat. Näin hakijat pystyvät arvioimaan omia mahdollisuuksiaan eri hakukohteisiin.

 

Ammattikorkeakoulujen todistusvalintahan koostuu kahdesta eri elementistä, joista ylioppilastodistusten pisteytysmallit ovat yksi ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen pisteytysmalli toinen.

 

Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla on erinomainen esittely ammattikorkeakoulussa opiskeltavista aloista ja tutkinnoista, sekä näistä uusista valintamenettelyistä.

 

Paula Lindqvist

korkeakoulutoimikunta

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat voivat työssään huonommin kuin muilla koulutussektoreilla toimivat. Näin osoittavat Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään eli OHJAT-kyselytutkimuksen alustavat tarkastelut.

 

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/09/ammatillisen-koulutuksen-opinto-ohjaajien-tyossajaksaminen-huolestuttaa-tutkijaa

”Julkaisemme Euroguidance Suomi -tiimissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella asiantuntija-artikkeleita ohjauksesta. Tarkoituksena tehdä ohjauksen nykytilaa tunnetuksi, myös kansainvälisesti. Artikkelit julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja niitä saa mielellään jakaa!”

 

Ensimmäinen juttu on Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmen teksti aikuislukion ohjauksesta. Tekstit julkaistaan täällä:

 

https://ec.europa.eu/epale/fi/blog/series-articles-makes-finnish-guidance-internationally-known