Suomen opinto-ohjaajat ry: TOIMINTASUUNNITELMA  2019

SOPO ry:n tavoitteena on vahvistaa yhdistyksen asemaa ja vaikutusvaltaa valtakunnallisena ohjausalan pedagogisena järjestönä. Toimintavuoden tavoite on parantaa mm. kuntien opetustoimenjohtajien, opetuspäälliköiden, rehtoreiden ja muiden opetushallinnosta vastaavien virkamiesten sekä luottamusmiesten tietämystä opinto-ohjaajan työtehtävistä. Tieto vahvistaa ohjauksen asemaa kaikilla koulutusasteilla.  Tärkein tavoite on vaikuttaa siihen, että kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus asiantuntevaan ja riittävään ohjaukseen toteutuu.

Opinto-ohjaajien toimintaedellytysten parantamiseen yhdistys pyrkii

  • opinto-ohjaajan ammatti-identiteetin vahvistamisella
  • työnkuvan selkiyttämisellä
  • kehittämällä yhdistyksen ja sen toimikuntien työskentelyä
  • vahvistamalla alueyhteistyötä
  • vaikuttamalla koulutus- ja ohjauspoliittisten ohjelmien laadintaan yhdessä OAJ:n kanssa
  • osallistumalla opinto-ohjausta koskevaan koulutuspoliittiseen keskusteluun
  • korostamalla opinto-ohjaajien ammatillisen erityisosaamisen tärkeyttä kaikilla koulutusasteilla
  • vaikuttamalla OAJ:hin opinto-ohjaajien palkkausjärjestelmien ja työehtojen parantamiseksi
  • ylläpitämällä ja kehittämällä ohjauksen kansainvälisiä yhteyksiä
  • lisäämällä yhteistyötä ruotsinkielisten opinto-ohjaajien kanssa.

HALLINTO

Hallitus kokoontuu 5-7 kertaa vuodessa. Alueellinen edustavuus on hallituksen paikkajaossa tärkeätä.

Yhdistyksen toimintaa kehitetään edelleen niin, että Suomen oppilaitoksissa ohjaustyötä tekevät kokevat SOPO ry:n omaksi järjestökseen ja liittyvät jäseniksi. Tähän pyritään tekemällä yhdistyksen toimintaa tunnetuksi Opopäivillä ja muissa tapahtumissa sekä kehittämällä tiedotustoimintaa.

Yhdistyksen jäsenhankintaa vahvistetaan sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten ohjausalan ammattilaisten keskuudessa.

TOIMIKUNTATYÖSKENTELY

SOPO ry:n kouluastekohtaisten toimikuntien yhteisenä tehtävänä on

  • seurata oman kouluasteensa ajankohtaisia kysymyksiä kuten lainsäädännön, opetussuunnitelman perusteiden ja valintaperusteiden muutoksia
  • tehdä esityksiä, valmistella kannanottoja ja lausuntoja sekä ottaa kantaa erityisesti oman kouluasteensa ohjaustehtäviin liittyviin kysymyksiin
  • pitää yhteyttä OAJ:n kanssa opinto-ohjaajien palkkaukseen, muuhun edunvalvontaan sekä työn vaativuuteen liittyvissä kysymyksissä
  • pitää yhteyttä päättäjiin opinto-ohjaukseen vaikuttavien asioiden valmistelussa
  • seurata ohjauksen laatukriteereiden toteutumista

Perusopetustoimikunta

Perusopetustoimikunta pyrkii vahvistamaan opinto-ohjauksen asemaa ja oppilaiden oikeutta riittävään ja tarkoituksenmukaiseen opinto-ohjaukseen.  SOPO ry ja perusopetustoimikunta toimivat yhteistyössä Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Eduskunnan sivistysvaliokunnan, OAJ:n sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Epätasa-arvoisuus oppilaanohjaajien palkkauksessa muihin aineenopettajiin verrattuna, puuttuva vuosisidonnainen 20 v. lisä, on tärkeimpiä edunvalvonnallisia aiheita.

Turun Åpopäivien workshopissa esitellään syksyllä 2018 peruskoulun oppilaanohjaajille teetetyn sähköisen kyselyn tuloksia. Pyrimme vaikuttamaan kyselyn pohjalta esillenousseisiin ongelmiin. Tavoitteena on, että opinto-ohjaajaa kohden on enintään 200 ohjattavaa. Oppilaanohjaajien työnkuva vaatii selkiyttämistä ja tehtävien rajaamista, koska useat kokevat työtä olevan liikaa. Tavoitteena on myös säilyttää tai palauttaa oppilaanohjaajan oppitunnittomat perjantait, jotta tärkeisiin koulutuksiin osallistuminen on mahdollista ilman erityisjärjestelyitä. Tarkoituksena on koota vinkkipankki siitä, miten oppilaanohjaajan työtä saataisiin paremmin näkyväksi omassa työyhteisössä sekä rehtoreiden ja opetushallinnon keskuudessa.

Toimikunta seuraa edelleen Opintopolku.fi -sivuston kehittämisprosessia ja pyrkii vaikuttamaan yhteishaun ajankohtaan.

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

AMMATILLINEN KOULUTUS KESKEISET TEHTÄVÄKOKONAISUUDET (päivitetty
7.6.2019)
Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan työ vaihtelee hyvin laajasti koulutuksen järjestäjästä
riippuen. Jopa yksikkökohtaiset erot ovat suuret. Opinto-ohjaajan on tärkeää huolehtia oman
ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä jatkuvasti muuttuvassa ammatillisen
koulutuksen kentässä ja siihen pitää antaa myös realistinen mahdollisuus.
Keskeiset tehtäväkokonaisuudet ja joitain konkreettisia esimerkkejä
Hakeutumisen ohjaus – yhteishaku ja jatkuva haku

 Koulutusten markkinointiin osallistuminen
 Hakijoiden tiedotus, neuvonta ja ohjaus
 Hakemusten käsittely (hakutoimistoissa tai aloilla), jatkuvan haun hakemukset ja haastattelut,
opiskelijavalinta
Henkilökohtainen ohjaus, pienryhmä- ja ryhmäohjaus
 Tutkinto-opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus (HOKS-prosessiin osallistuminen, osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen yleensä yhteiset tutkinnon osat ja ammatillisen opettajan tukena
muissa tutkinnon osissa), ohjaus- ja tukitoimenpiteiden sekä opiskeluvalmiuksia tukevien toimien
kartoitus (yhdessä esim. erityisopettajan kanssa) ja ohjaus tukitoimien pariin, opintososiaalisten
etuuksien esittely, monikulttuurinen osaaminen
 Valinnaisuuden toteuttamiseen osallistuminen
 Uraohjaus (jatko-opintoihin ohjaus, työelämään ohjaus, uralla etenemisen ohjaus)
 Korkeakouluopintojen ohjaaminen, kun II asteen opiskelija opiskelee jo ammattikorkeakoulussa tai
yliopistossa (esim. kurkistuskurssit)
 Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet 1 osp (kovin kirjavasti eri oppilaitoksissa, osittain kokonaan
opinto-ohjaajan vastuulla, joissain muiden opettajien tehtävää ja versioita siitä väliltä)
 Koulutukseen hakeutuvien, siirtyvien ja eroavien opiskelijoiden ohjaus
 Jälkiohjaus
Monialainen yhteistyö
 Vastuuohjaajat/koulutusvastaavat/opettajat ym oman koulun opetushenkilöstö
 Opiskeluhuollon henkilöstö
 Opintosihteerit, asiakaspalvelusihteerit
 Huoltajat ja muu kotiväki
 Hakupalvelut
 Viestintä ja markkinointi
 Toisen asteen muut ammatilliset oppilaitokset
 Oman alueen lukiokoulutus
 Oppimisvalmiuksia / opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot
 Jatko-opintoja järjestävät tahot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot yms.
 Ohjaamo (opinto-ohjaajalla asiantuntijan rooli), etsivä nuorisotyö
 TE-palvelut
 Työelämä, työpajat, järjestöt
 Hanketyö
 Yms.


Yhteistyö perusopetuksen, korkeakoulujen ja työelämän kanssa
Tutustumispäivät, avoimet ovet, vanhempainillat, Taitaja9, teknologiapäivät, opoinfot, messut jne.
Opiskeluhuolto yksilöllinen opiskeluhuolto, opiskelijahuoltoryhmätyö
Pedagoginen tuki pedagoginen ja erityinen tuki sekä kurinpitoon liittyvä yhteistyö (kuulemiset)
Opiskelijoiden osallistamiseen osallistuminen, tutortoiminta

Jos opinto-ohjaajan työhön sisältyy erityistehtäviä, ne tulee huomioida työn vaativuutta
arvioitaessa (TVA). Erityistehtäviä voivat olla esim.

  1. ohjaustyö eri koulutusmuodoissa (kahden tutkinnon-opinnot, korkeakoulupolut,
    hakupalvelutyö, Ohjaamo-työskentely yms.)
  2. useiden koulutusalojen opiskelijoiden ohjaus (alojen erilaiset toimintakulttuurit, useita
    esimiehiä yms yhteistyötahoja)
  3. keskimääräistä enemmän ohjauksellisia erityisryhmiä, jotka tarvitsevat paljon
    henkilökohtaista ohjausta: monikulttuuriset ohjattavat, erityistä tukea tarvitsevat
    ohjattavat yms.
  4. opiskelijakunta- ja tutor-toimintaan liittyvät vastuu- ja kehittämistehtävät
  5. ohjauksen työvälineisiin ja menetelmiin liittyvä kehittämistyö
  6. kansainvälisyyteen liittyvät työtehtävät (hanketyö, vaihto-opiskelijat yms.)
  7. Erilaisten tapahtumien organisoiminen (teemapäivät, tapahtumat, juhlat yms.)
  8. alueellinen ja/tai valtakunnallinen kehittämistyö
  9. muut erityisvastuut ja kehittämistehtävät

Lukiotoimikunta

Lukiotoimikunnan edunvalvonnallisina päätavoitteina on saada lisää opinto-ohjaajien virkoja ja selkeyttää lukion työ- ja palkkausehtoja jäsenistölle. Lukion opinto-ohjaajien vuosityöaikaan pyritään saamaan tarkennuksia. Tavoitteena on, että yhdellä opinto-ohjaajalla on enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa. Opinto-ohjauksen saatavuus ja riittävyys nivelvaiheessa, lukioaikana ja jatko-opintoihin pyrkiessä ovat edelleen tärkeitä aiheita. Lukiotoimikunta seuraa, miten toisen asteen oppilaitosten yhdistyessä opinto-ohjaus niissä järjestetään ja tarvittaessa tekee kehittämisehdotuksia.

Lukiotoimikunta on mukana kaikessa lukion kehittämistyössä opinto-ohjauksen osalta ja pitää yhteyttä Opetushallitukseen, opetusministeriöön, Eduskunnan sivistysvaliokuntaan, Suomen lukiolaisten liittoon ja moniin muihin tärkeisiin yhteistyötahoihin. Lukiotoimikunta ottaa kantaa lukion opinto-ohjauksen ajankohtaisiin asioihin ja on aktiivisesti yhteydessä OAJ:n kanssa lukion opinto-ohjaajien työ- ja palkkausasioissa. Lukiotoimikunta kannustaa opinto-ohjaajia osallistumaan opinto-ohjausta koskevien tutkimusten järjestämiseen ja ajankohtaisista asioista kirjoittamiseen. Vuoden 2019 painopistealueina on seurata ja vaikuttaa uudistuvaan opetussuunnitelmaan, lukiolakiin ja ylioppilastutkintoon sekä korkeakoulujen muuttuviin valintaperusteisiin.

Korkeakoulutoimikunta

Opinto-ohjaus on muun opetuksen ja ohjauksen tavoin pedagogista toimintaa. Toimikunta pyrkii OAJ:n ja korkeakouluissa päätöksiä tekevien kautta  vaikuttamaan  siihen, että kaikki opinto-ohjaajat voivat tehdä työtään lehtoreina. Opinto-ohjaajan työnkuvaa selkiytetään työyhteisön muulle henkilöstölle ja yhteistyötahoille.Vaikutetaan siihen, että opinto-ohjaajilla on omat työtilat, jotta ohjaustilanteiden työskentelyedellytykset ja tietosuoja säilyvät.

Korkeakoulun opinto-ohjaajan ydintehtäviä

1. Opiskelijoiden ohjaus

a) opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä ohjaus

  • eri elämänvaiheissa tukeminen (esim. muutto kotoa, vastuunotto omasta elämästä, perhe-elämän/työn ja opiskelun yhdistäminen)
  • ammatillisen kasvun tukeminen

b) oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen hankkimisen ohjaus

  • henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen ja toteutuminen
  • ohjaus erityistilanteissa (esim. kesken lukuvuotta tulevat opiskelijat, opintojaan jatkavat, normiajan ylittäneet, oppimisvaikeuksia omaavat, elämäntilanteiden muutoksista kärsivät, vaihto-opiskelijat)

c) jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus

  • hakuun ja opiskelijavalintoihin liittyvät ohjaustehtävät
  • uraohjaus

2. Opetus

  • opinto-ohjaukseen liittyvien tuntien ja kurssien pitäminen
  • opinto- ja tutustumiskäyntien järjestäminen

3. Tiedotus- ja asiantuntijatehtävät

a) sisäiset tiedotus- ja asiantuntijatehtävät

  • ohjauksellinen tiedottaminen oppilaitoksen sisällä ja tiedotus ohjauspalveluista
  • valintoihin liittyvä tiedottaminen

b) ulkoiset tiedotus- ja asiantuntijatehtävät

  • yhteistyö toisten korkeakoulujen kanssa
  • yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa
  • hakumarkkinointi ja opiskelijarekrytointi (messut, toinen aste, tapahtumat, abi-päivät)

4. Opiskeluhyvinvointiin liittyvä työ

  • osallistuminen moniammatillisen ohjauksen ja hyvinvointityöryhmän työhön
  • erityisen tuen suunnitteluun osallistuminen
  • esteettömän opiskeluympäristön ja saavutettavuuden edistäminen
  • neuvottelut ja konsultaatiot opintojen aikana

5. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen

  • osallistuminen tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin, ammattikirjallisuuteen tutustuminen
  • koulutuksessa, oppilaitosten opiskelijavalinnoissa ja hakujärjestelmissä, ylioppilastutkinnossa, työelämässä ja yhteiskunnassa jatkuvasti tapahtuvien muutosten seuraaminen ja oman ammattitaidon päivittäminen ja kehittäminen
  • omaa ohjaustyötä ja opetusta tukevan työn suunnittelu, valmistelu, kehittäminen ja arviointi

6. Opinto-ohjauksen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi ja arviointi

  • korkeakoulukohtaisen ohjausjärjestelmän suunnittelu, kehittäminen ja arviointi
  • ohjaussuunnitelman toteuttaminen ja arviointi
  • yhteistyö esimiesten, opettaja- ja vertaistuutorien, ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa
  • osallistuminen korkeakoulun opetussuunnitelmatyöhön

7. Verkostoyhteistyö

  • koulun ulkopuolisen verkostoyhteistyön rakentaminen ja ylläpito
  • oppilaitosyhteistyö
  • työvoimaviranomaiset, ohjaamot, etsivä nuorisotyö, ELO-verkostot, TNO-verkostot
  • työnantaja- ja työntekijäjärjestöt (Akava, OAJ, EK, KT ym.)
  • yritys- ja työelämäyhteistyö
  • yrittäjät ja yrittäjyysfoorumit
  • kansainväliset ohjausverkostot (IAEVG, NFSY)
  • ohjauksen hankkeet

Kansainvälinen toimikunta

Kansainvälinen toimikunta valmistelee ja edistää yhdistyksen kansainvälisiä asioita. Toimikunta ylläpitää yhteyksiä pohjoismaiseen ohjausalan järjestöön NFSY:yyn ja laatii sille maaraportin.  Vuonna 2019 NFSY:n vuosikokous järjestetään Reykjavikissä Islannin ollessa puheenjohtajamaa.

Sopo ry vaikuttaa kansainvälisiin ohjausta koskeviin päätöksiin ja linjauksiin maailmanlaajuisen ohjausalan järjestön International Association for Educational and Vocational Guidancen (IAEVG) kautta. Jokainen SOPO ry:n jäsen kuuluu em.  järjestöön Sopon kautta.  SOPO ry vahvistaa IAEVG:n näkyvyyttä ja sen toiminnasta tiedottamista. Yhdistys julistaa jäsenilleen haettavaksi matka-apurahoja IAEVG: n konferenssiin 9.-13.9.2019 Bratislavaan Slovakiaan.

Opinto-ohjaajien kansainvälistymistä tuetaan yhteistyössä Opetushallitukseen kuuluvan Euroguidance – verkoston sekä muiden toimijoiden kanssa. SOPO ry:n nettisivujen käännöstyötä ruotsin ja englannin kielille jatketaan vuonna 2019 nettisivujen muun päivittämisen yhteydessä.

SOPO ry edustajia osallistuu mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin ohjausalan selvityksiin, tutkimuksiin ja seminaareihin.

TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI

Yhdistyksen jäsenlehteä on uudistettu ja nykyaikaistettu. Vuoden 2015 alusta lehti alkoi ilmestyä uudella nimellä Opinto-ohjaaja. Lehti ilmestyy vuonna 2019 neljä kertaa. Lehden toimittamisesta vastaavat päätoimittaja Jukka Eero Vuorinen ja toimitussihteeri Aki Tulikari. Lehden toimitusneuvostossa on lisäksi yksi hallituksen edustaja sekä jäsensihteeri Tuija Mäntsälä. Opinto-ohjaaja -lehti on yhdistyksen tärkeä tiedotuskanava jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille. Lehdessä seurataan, mitä opinto-ohjauksessa tapahtuu ja se tukee opinto-ohjaajien ammatillista osaamista.

Yhdistys tiedottaa toiminnastaan myös uudistettavien internet-sivujen kautta osoitteessa www.sopo.fi. Internet-sivujen toimivuutta ja ajantasaisuutta kehitetään saadun jäsenpalautteen avulla. Yhdistys kehittää näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa ja digitaalisissa verkkoympäristöissä. Yhdistyksellä on Facebook –sivut ja Twitter –tili.

Tiedottamista hoidetaan myös välittämällä jäsenistölle sähköisiä tiedotteita ja jäsenkirjeitä alueyhdistysten puheenjohtajien kautta. Keskeinen osa tiedottamista ja markkinointia on osallistuminen messuille, näyttelyihin sekä muihin ohjauksen ja yhdistystoiminnan kannalta tärkeisiin tilaisuuksiin.

TALOUS

Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksutulot ja Opinto-ohjaaja -lehden ilmoitustulot. Tavoitteena on, että järjestölehden kustannukset katetaan ilmoitustuloilla, joiden hankinnasta pääosin vastaa yhdistyksen palkkaama myyntineuvottelija.